RANNIKKO
Pitkästä aikaa taas treeneissä, tällä kertaa Rannikon Timon. Rata oli kivan haastava vauhtirata, jossa oli usein parikin vaihtoehto-ohjausta. Me otettiin vähän iisimmin Pyryn kanssa ja tehtiin noin puoli rataa. Reisi tuntui olevan ihan jees, eikä tuo palkeenkielikään haitannut, kun oli kunnolla teipattu. Olipa ihanaa taas treenata Pyryn kanssa. Kovaa ja pitkällä laukalla se menee vaan edelleen. Voi kääk, haastavaa todella!
Löytyipä uusi treenattava kohtakin (yksi niistä). Pyry ei meinannut millään mennä u-putkeen, jos minä olin U:n "ulkopuolella" (ei siis takana, vaan vieressä) ja lähdössä seuraavalle. Hiukka oli hankalaa saada putki lukittua, kun pystyi vielä 10 cm ennen putken suuta kääntymään pois ja lähti sitten, samaan suuntaan mun kanssa, puomille. Mammanpoika. Se oli vaan sellainen puomin leijeröintikohta, jossa oli saatava etumatkaa reilusti ja juostava kovaa, että kerkesi jatkon ohjaamaan. Ja niinhän siinä kävi, kun en saanut sitä etumatkaa kun pitikin yhtäkkiä varmistella putkeen menoa (hä putkihullu Pyry!), että Pyry meni sitten kaksi hyppyä yhden hinnalla. Ei hirveesti reagoinut tuossa vauhdissa mun kroppaan.
No kokeiltiin sitä toistakin vaihtoehtoa mennä puomin toiselta puolelta, ja tällä kertaa jäin vielä sinne u-putken taakse ohjaamaan. Siinäkin oli kiire, mutta siihen ehti paremmin ja se onnistui siis paremmin ja sain jopa jonkun matkan päästä kovassa vauhdissa kiertämään takaa (kun en itse sinne ehtinyt).
Olihan siellä toki muitakin haastavia kohtia. Mä niin haluaisin tehdä nuo uudestaan eri vaihtoehdoilla. Ja kokeilla tietty myös loppurataa. Etukäteen rataa paperilla katsottuani olisin tehnyt jotkut kohdat erilailla. Niin ne suunnitelmat muuttuu, kun pääsee kentälle rataan tutustumaan.
Timppa kyseli Pyryn kokoa ja painoa, kun se tuntuu olevan bortsuilla vaikea arvata. Sanoin painoksi n.20 kg, enkä paljoo valehdellut, kun vaaka näytti kotona 20,5 kg. Opinkohan mä koskaan tuota hoikkanilkkaa ohjaamaan. Niin tai näin kivaa oli jokatapauksessa.
perjantai 27. kesäkuuta 2014
maanantai 23. kesäkuuta 2014
22.6.2014 Juhannusvamma
JUHANNUSVAMMA
Pyryn takareisi alkais olee ookoo, ni eikös sitten saatu jostain etujalan ylempään anturaan palkeenkieli. Heittelin pihalla jalkapalloo ja Pyry ryntäili sen perään. Ni ehkä saattanu osua liuskekiven reunaan tai ehkä tuossa vauhdissa ihan mihin vaan. Huomasin sen tosin vasta Jaanan pihalla, että on siellä saattanu aueta lisää, koska takakontin peitossa ei ollut kuin pienet verijäljet. Hän on kyllä aika herrasmies, kun joku ottaa häneltä pallon, niin ei lähde taistelemaan siitä. Seurailee vaan, että heti kun tuo tuon pudottaa, niin... No jalka pakettiin ja lähettiin viemään Jaanan äiteelle kukkia istutettavaks.
Päätettiin sitten sieltä tehdä kävelylenkki möksälle. Se oli aika ihanaa, vaikka aika kylmä olikin, mutta sai kulkea vapaasti koirat irti sulassa sovussa. No perillä koiruudet juoksi samantien uimaan. Pyry niin rakastaa uimista, mutta ei hyppää laiturilta, vaan menee aina rannasta. Enpä ole tainnut koskaan yrittääkään saada sitä hyppäämään ja ehkä tuo on meille parempi ja turvallisempi vaihtoehto tuo rannasta meneminen. Pyry ui itsekseen vaikkei olis mitään noudettavaakaan ja ajattelinkin, että oikein hyvää jumppaa sille, ja pakettikin jalassa oli vielä kasassa.
Möksältä palattua, collikka Felix 14v tuli katsomaan kuka tuli hänen reviirilleen. Haistelivat hetken ja sitten Felix louskutti hampaitaan. Pyrykin siinä vähän oli tomerana ja niskakarvat pystyssä hieman murisi, mutta ei lähtenyt riitelemään, ei edes silloin kun Felkku hyökkäili Pyryn selän päälle hampaita louskuttamaan. Ihana Pyry. Vaihdettiin Pyrylle teippaukset kuiviin ja sai mennä takaluukkuun lepäämään meidän kahvittelujen ajaks.
Siinä sitä oli meikäläiselle juhannusta, kun pääsi pois kotoa uusiin maisemiin. Pienet on ilot. Kotona ollaan jumppailtu syviä lihaksia sisällä ja ulkona hypitty kolmea hyppyä ristiin rastiin matalammilla rimoilla. Lauantaina tehtiin pitempi kävelylenkki Masan ja molempien koirien kanssa pitkiin aikoihin. Pari tuntia siinä meni, hups vaan, eikä tuntunu missään. Ja heti seuraavana päivänä taas tunnin lenkki. Kyllä Suomen luontokin on kaunis.
Pyryn takareisi alkais olee ookoo, ni eikös sitten saatu jostain etujalan ylempään anturaan palkeenkieli. Heittelin pihalla jalkapalloo ja Pyry ryntäili sen perään. Ni ehkä saattanu osua liuskekiven reunaan tai ehkä tuossa vauhdissa ihan mihin vaan. Huomasin sen tosin vasta Jaanan pihalla, että on siellä saattanu aueta lisää, koska takakontin peitossa ei ollut kuin pienet verijäljet. Hän on kyllä aika herrasmies, kun joku ottaa häneltä pallon, niin ei lähde taistelemaan siitä. Seurailee vaan, että heti kun tuo tuon pudottaa, niin... No jalka pakettiin ja lähettiin viemään Jaanan äiteelle kukkia istutettavaks.
Päätettiin sitten sieltä tehdä kävelylenkki möksälle. Se oli aika ihanaa, vaikka aika kylmä olikin, mutta sai kulkea vapaasti koirat irti sulassa sovussa. No perillä koiruudet juoksi samantien uimaan. Pyry niin rakastaa uimista, mutta ei hyppää laiturilta, vaan menee aina rannasta. Enpä ole tainnut koskaan yrittääkään saada sitä hyppäämään ja ehkä tuo on meille parempi ja turvallisempi vaihtoehto tuo rannasta meneminen. Pyry ui itsekseen vaikkei olis mitään noudettavaakaan ja ajattelinkin, että oikein hyvää jumppaa sille, ja pakettikin jalassa oli vielä kasassa.
Möksältä palattua, collikka Felix 14v tuli katsomaan kuka tuli hänen reviirilleen. Haistelivat hetken ja sitten Felix louskutti hampaitaan. Pyrykin siinä vähän oli tomerana ja niskakarvat pystyssä hieman murisi, mutta ei lähtenyt riitelemään, ei edes silloin kun Felkku hyökkäili Pyryn selän päälle hampaita louskuttamaan. Ihana Pyry. Vaihdettiin Pyrylle teippaukset kuiviin ja sai mennä takaluukkuun lepäämään meidän kahvittelujen ajaks.
Siinä sitä oli meikäläiselle juhannusta, kun pääsi pois kotoa uusiin maisemiin. Pienet on ilot. Kotona ollaan jumppailtu syviä lihaksia sisällä ja ulkona hypitty kolmea hyppyä ristiin rastiin matalammilla rimoilla. Lauantaina tehtiin pitempi kävelylenkki Masan ja molempien koirien kanssa pitkiin aikoihin. Pari tuntia siinä meni, hups vaan, eikä tuntunu missään. Ja heti seuraavana päivänä taas tunnin lenkki. Kyllä Suomen luontokin on kaunis.
tiistai 17. kesäkuuta 2014
17.6.2014 Koko koira tsekattu
KOKO KOIRA TSEKATTU
Käytiin siis taas fyssarilla Pyryn kaa ja tällä kertaa hän kävi koko koiran läpi. Eikä mitään oikeestaan löytynyt, pari hippusen pientä jumikohtaa rangassa, jotka eivät kuulemma olleet oikeen mitään. Syviä lihaksiakin jo löytyi, mutta vielä on tietty petrattavaa. Ollaankin jumpattu lähes joka ilta ja jatkuu, se on ihan kivaa tekemistä sekin.
Jonkunlainen pieni kipumuisti siinä takajalassa on, kun hipaisi kädellä niin veti kippuraan, mutta antoi kuitenkin todella hyvin venytellä ja vanutella. Ja Pyry vaan nautti, siitäkin näki, ettei sillä ainakaan kipuja ole.
Lenkin pituutta pitää lisätä koko ajan ja aksatakin saa 1-2 kertaa viikossa näin aluksi. Aksan laatu sellasta helppoa, lyhyttä pätkää, ei mitään rankkaa rataa. Eikä varsinkaan tiukkoja käännöksiä, eikä mielellään keppejä. Ja rimat alempana ja pikkuhiljaa ylös.
Eli mun rakas koirani on kunnossa ja yhä paremmaksi vaan muuttuu. Kesä menee kuitenkin vauhdilla, niin syksymmällä aletaan taas tositoimiin ja kisaamaan.
Käytiin siis taas fyssarilla Pyryn kaa ja tällä kertaa hän kävi koko koiran läpi. Eikä mitään oikeestaan löytynyt, pari hippusen pientä jumikohtaa rangassa, jotka eivät kuulemma olleet oikeen mitään. Syviä lihaksiakin jo löytyi, mutta vielä on tietty petrattavaa. Ollaankin jumpattu lähes joka ilta ja jatkuu, se on ihan kivaa tekemistä sekin.
Jonkunlainen pieni kipumuisti siinä takajalassa on, kun hipaisi kädellä niin veti kippuraan, mutta antoi kuitenkin todella hyvin venytellä ja vanutella. Ja Pyry vaan nautti, siitäkin näki, ettei sillä ainakaan kipuja ole.
Lenkin pituutta pitää lisätä koko ajan ja aksatakin saa 1-2 kertaa viikossa näin aluksi. Aksan laatu sellasta helppoa, lyhyttä pätkää, ei mitään rankkaa rataa. Eikä varsinkaan tiukkoja käännöksiä, eikä mielellään keppejä. Ja rimat alempana ja pikkuhiljaa ylös.
Eli mun rakas koirani on kunnossa ja yhä paremmaksi vaan muuttuu. Kesä menee kuitenkin vauhdilla, niin syksymmällä aletaan taas tositoimiin ja kisaamaan.
torstai 12. kesäkuuta 2014
11.6.2014 Tuuraamassa
TUURAAMASSA
Eilen en ollut vielä omissa treeneissä, mutta tänään päätinkin mennä Saijan treeniin ja tuurailla Laura H:ta. Uskaltauduin siis jo toistamiseen treenaamaan. Rata oli aika suoraviivainen, ei mitään pahoja käännöksiä ja siten siis tosi vauhdikas.
Tehtiin ensin kisanomaisesti kaikki läpi ja sen jälkeen hiomaan kuvioita. Aika alussa tein persjätön, joka menikin oikein hienosti. Mutta sitten mun pääni ei millään meinannu tajuta, että vitonen mennään edestä eikä takaakiertona, niin siitä alkoi "alamäki" enempi ja vähempi. Saijan yhteisen puhuttelun jälkeen päätin kokeilla vastakäännös-päällejuoksu-versiota. Huh. Joo. Pyry vaan juoksi tuon päällejuoksukohdan ohi pari kertaa.
Yhdessä kohtaa Pyry irtosi pienestä käden heilahduksesta väärälle hypylle. Ja putken jälkeisellä reitillä oli taas persjättöä ja päällejuoksukin, jonka ohi Pyry taasen tuli. Saija säikäytti Pyryn seuraavalle kerralla, ettei hän uskaltanut tulla sitten ollenkaan. Se oli aika hauska tilanne. No kyllä hän sitten kolmannella kerralla tuli sen hypyn ihan oikein. Loppuun vielä whisky-leikkaus ja se riitti meille.
Kyllä oli kivaa pitkästä aikaa, vaikka tuntui, että mulla oli takaraivossa käsijarru päällä. ????? Treenattavaa ainakin tuollaiset päällejuoksukohdat ja miksei myös putkijarrut. Liikehdintä näyttää hyvältä. Nyt jumppaa ja venytyksiä vielä.
Eilen en ollut vielä omissa treeneissä, mutta tänään päätinkin mennä Saijan treeniin ja tuurailla Laura H:ta. Uskaltauduin siis jo toistamiseen treenaamaan. Rata oli aika suoraviivainen, ei mitään pahoja käännöksiä ja siten siis tosi vauhdikas.
Tehtiin ensin kisanomaisesti kaikki läpi ja sen jälkeen hiomaan kuvioita. Aika alussa tein persjätön, joka menikin oikein hienosti. Mutta sitten mun pääni ei millään meinannu tajuta, että vitonen mennään edestä eikä takaakiertona, niin siitä alkoi "alamäki" enempi ja vähempi. Saijan yhteisen puhuttelun jälkeen päätin kokeilla vastakäännös-päällejuoksu-versiota. Huh. Joo. Pyry vaan juoksi tuon päällejuoksukohdan ohi pari kertaa.
Yhdessä kohtaa Pyry irtosi pienestä käden heilahduksesta väärälle hypylle. Ja putken jälkeisellä reitillä oli taas persjättöä ja päällejuoksukin, jonka ohi Pyry taasen tuli. Saija säikäytti Pyryn seuraavalle kerralla, ettei hän uskaltanut tulla sitten ollenkaan. Se oli aika hauska tilanne. No kyllä hän sitten kolmannella kerralla tuli sen hypyn ihan oikein. Loppuun vielä whisky-leikkaus ja se riitti meille.
Kyllä oli kivaa pitkästä aikaa, vaikka tuntui, että mulla oli takaraivossa käsijarru päällä. ????? Treenattavaa ainakin tuollaiset päällejuoksukohdat ja miksei myös putkijarrut. Liikehdintä näyttää hyvältä. Nyt jumppaa ja venytyksiä vielä.
maanantai 9. kesäkuuta 2014
9.6.2014 Ekat treenit
EKAT TREENIT
Lomalla on mukavaa, paitsi juuri nyt salamoi, ukkostaa ja sataa vettä ja rakeita. Sekin on upeeta, kun katsoo ikkunan läpi. Ulkona ei olis ny hirveen hauskaa. Mutta aamusella oltiin ulkona Saijan kanssa ja lämmintä oli juu.
Mietin, uskallanko jo aloittaa pienesti treenaamisen. Laitettiin helppo lähes ässän muotoinen rata, jonka Pyry meni oikeestaan vaan kerran. Puomin meni niin hienosti. Eikä mitään muutakaan ollut unohtanut. Ja ihan samalta Pyryltä tuntui kuin ennenkin, ei paljoo jarruteltu tai koottu. Lopuksi laitettiin Pyrylle hyppytreeniä. Siinä oli meille ihan tarpeeksi.
Vanha Riepu-rouvakin pääsi aksaamaan ja näytti nuoremmilleen miten se tehdään. Riepsa teki hienot kontaktit, eikä mun silmään näyttänyt edes hitaalta. Toki varmasti hitaammin meni kuin parhaina päivinään. Prim on hauska, hienot kontaktit hänelläkin.
Lopuksi vietiin koirat vielä uimaan. Pyryllä kesän eka uinti myös ja se niin tykkää olla vedessä. Kyllä me sitä vepeäkin vielä joskus kokeillaan. Mutta tänä iltana tiedossa venyttelyä ja jumppaa.
Lomalla on mukavaa, paitsi juuri nyt salamoi, ukkostaa ja sataa vettä ja rakeita. Sekin on upeeta, kun katsoo ikkunan läpi. Ulkona ei olis ny hirveen hauskaa. Mutta aamusella oltiin ulkona Saijan kanssa ja lämmintä oli juu.
Mietin, uskallanko jo aloittaa pienesti treenaamisen. Laitettiin helppo lähes ässän muotoinen rata, jonka Pyry meni oikeestaan vaan kerran. Puomin meni niin hienosti. Eikä mitään muutakaan ollut unohtanut. Ja ihan samalta Pyryltä tuntui kuin ennenkin, ei paljoo jarruteltu tai koottu. Lopuksi laitettiin Pyrylle hyppytreeniä. Siinä oli meille ihan tarpeeksi.
Vanha Riepu-rouvakin pääsi aksaamaan ja näytti nuoremmilleen miten se tehdään. Riepsa teki hienot kontaktit, eikä mun silmään näyttänyt edes hitaalta. Toki varmasti hitaammin meni kuin parhaina päivinään. Prim on hauska, hienot kontaktit hänelläkin.
Lopuksi vietiin koirat vielä uimaan. Pyryllä kesän eka uinti myös ja se niin tykkää olla vedessä. Kyllä me sitä vepeäkin vielä joskus kokeillaan. Mutta tänä iltana tiedossa venyttelyä ja jumppaa.
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
8.6.2014 Sepon kurssi
SEPON KURSSI
Nyt on käyty Sepon kolmen kerran kurssi ohjaajan liikkumisesta, tasapainosta ja ketteryydestä. Olin siis ilman koiraa, koska Pyry oli vielä saikulla. Ja arvatkaa tekikö mieli mennä edes jonku koiran kanssa. Mutta toki tykkään kattooki, kun muut menee, siitäkin oppii.
Nyt on käyty Sepon kolmen kerran kurssi ohjaajan liikkumisesta, tasapainosta ja ketteryydestä. Olin siis ilman koiraa, koska Pyry oli vielä saikulla. Ja arvatkaa tekikö mieli mennä edes jonku koiran kanssa. Mutta toki tykkään kattooki, kun muut menee, siitäkin oppii.
Lägi järjestää: Ohjaus- ja liikkuvuuskurssi agilityohjaajille
*Liiku nopeammin, vahvemmin, paremmin!*
Agiltyssa ohjaajan taito liikkua ja tietoisuus kropastansa on todella tärkeää.
Ohjaajan hyvä tasapaino ja koordinaatio luovat perustan nopealle ja tarkalle ohjaukselle.
Ohjaajan hyvä tasapaino ja koordinaatio luovat perustan nopealle ja tarkalle ohjaukselle.
Tule oppimaan tälle kurssille kuinka voit parantaa omaa liikettäsi agilitykentällä ja kuinka kiristät sekunteja pois kisaradoista!
Opit lämmittelemään itsesi kunnolla, millainen on nopea juoksutekniikka sekä mm. hyödyntämään painopisteen siirtoja ohjauksessa.
Kurssilla keskitytään erityisesti ohjaajan liikkumiseen, tasapainoon ja ketteryyteen.
Opit lämmittelemään itsesi kunnolla, millainen on nopea juoksutekniikka sekä mm. hyödyntämään painopisteen siirtoja ohjauksessa.
Kurssilla keskitytään erityisesti ohjaajan liikkumiseen, tasapainoon ja ketteryyteen.
Kurssi sopii kaikentasoisille, vasta-alkajista konkareihin.
Kurssille otetaan 8 koirakkoa ja sen lisäksi 8 koiratonta henkilöä, sillä kurssilla tehdään paljon harjoituksia ilman koiraa.
Kurssille otetaan 8 koirakkoa ja sen lisäksi 8 koiratonta henkilöä, sillä kurssilla tehdään paljon harjoituksia ilman koiraa.
Kurssiin sisältyy luento (3h) ja kaksi käytännöntreeni-iltaa (2x4h). Käytännöntreenit sisähallissa.
Kurssin vetäjänä toimii agilityn monitoimimies Seppo Savikko (FFAgility).
Pointtihan on siinä, että noita sitten pitäis harjoitella, että menisivät selkäytimeen ja tulisivat radalla sitten automatik. Tämä kaikkihan on tietysti mun ja Pyryn hyväks ja avuks. Sekunteja pois....noooh....ei sen ny viel niin väliä, mutta juoksutekniikka jolla esim. suunnanvaihdot on taloudellisia ja askel kevyttä. Juostaan PÄKIÖILLÄ ja missä PAINOPISTE milloinkin. Ja ainakin opin lämppäämään itseni kunnolla.
4.6.2014 Jäljestämässä
JÄLJESTÄMÄSSÄ
Meille uusi laji, ai pitäiskös sitäkin harjoitella, ei kai. Jaanan kanssa tehtiin kaikille oma pikku jälki metsään, eli pikku-Benjille, Lumelle ja Pyrylle. Benjille vaan sellanen vajaan 10 metrin lihapullasuora, jonka lopulta tyhmät muurahaiset valtas. Isommille Jaana teki sitten sellasen neljän kepin jäljen, joka sai "maustua" noin tunnin.
Meinas meikä melkein heti hermostua, kun Pyry meinas vaan ryntäillä sinne tänne ja kysyy ja kysyy multa. Jaana sai sitten narun pään ja minä olin hiljaa, enkä edes katsonut Pyryä silmiin. Ja avot sehän alko sujua huomattavasti paremmin. Yhden kerran tarjosi maasta jotain oksan tapasta heti alkuun, mutta sitten rupes tajuumaan, et se ei ollu se juttu, vaan ne oli ne tietyt kepit.Kaikki kepit löyty pienellä avustuksella tietty.
Tuo eka oli sellanen harjoitusversio, niin mentiin sitten jonkun matkaa Lumen perässä, kun ne aina jätti kepin sinne meidän löydettäväks vielä. Ja sekään ei vielä riittäny, kun päästettiin koirat vapaaks, niin Pyry löysi vielä ne Benjin muurahaispullatkin.
Olipas lopulta kivaa, tähän lajiinkin vois vaikka tykästyä. Mutta toistaiseksi saa olla sellasta hauskaa aina silloin tällöin. Vähän kuin paimenhommatkin ja samat säännötkin toistaiseksi, kunnes oppii, elikkäs mamma suu kii.
Meille uusi laji, ai pitäiskös sitäkin harjoitella, ei kai. Jaanan kanssa tehtiin kaikille oma pikku jälki metsään, eli pikku-Benjille, Lumelle ja Pyrylle. Benjille vaan sellanen vajaan 10 metrin lihapullasuora, jonka lopulta tyhmät muurahaiset valtas. Isommille Jaana teki sitten sellasen neljän kepin jäljen, joka sai "maustua" noin tunnin.
Meinas meikä melkein heti hermostua, kun Pyry meinas vaan ryntäillä sinne tänne ja kysyy ja kysyy multa. Jaana sai sitten narun pään ja minä olin hiljaa, enkä edes katsonut Pyryä silmiin. Ja avot sehän alko sujua huomattavasti paremmin. Yhden kerran tarjosi maasta jotain oksan tapasta heti alkuun, mutta sitten rupes tajuumaan, et se ei ollu se juttu, vaan ne oli ne tietyt kepit.Kaikki kepit löyty pienellä avustuksella tietty.
Tuo eka oli sellanen harjoitusversio, niin mentiin sitten jonkun matkaa Lumen perässä, kun ne aina jätti kepin sinne meidän löydettäväks vielä. Ja sekään ei vielä riittäny, kun päästettiin koirat vapaaks, niin Pyry löysi vielä ne Benjin muurahaispullatkin.
Olipas lopulta kivaa, tähän lajiinkin vois vaikka tykästyä. Mutta toistaiseksi saa olla sellasta hauskaa aina silloin tällöin. Vähän kuin paimenhommatkin ja samat säännötkin toistaiseksi, kunnes oppii, elikkäs mamma suu kii.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)