JOTAIN UUTTA, JOTAIN TREENATTAVAA
Harmittaa ihan et koko viikkoon en ehtinyt hallille. Perjantaina sentään päästiin Saijan treeneihin. Tehtiin kivaa ja oikein opettavaista radanpätkää. Alku tais olla se vaikein osa, jossa tuli vähän säätöö. Muutenhan rata meni ihan jees.
Heti kakkosella oli about 90 asteen käännös, jossa ei vielä osannut tulla merkkaukseen eli tuli ensin ohi, minä oli myöhässä sitten sen merkkauksen takia liikkeelle lähdössä tai sitten olin myöhässä valssissa ja meni selän taakse...matalat rimat ja hän tulee niin pal kovin...mut kyl se siitä sitten rupes sujumaan.
Sitten kokeiltiin ekaa kertaa puomia, ihan koko puomia eikä vaan alastuloa. Ensimmäinen kerta tietysti jännitti, puomi oli kuitenkin ihan normina, eikä alaslaskettuna. Kolme kertaa ja Rane meni jo tosi reippaasti. Ihanaa!
Eli niin kivat treenit, jotain uutta ja jotain treenattavaa.
Niin kivaa, että seuraavana päivänä kävin hallilla parikin kertaa. Aamusella oli pakko päästä treenaamaan Ranen kanssa vielä tuota rataa, kun tiesin että rata on vielä paikoillaan. Pyry sai tehdä tottista. Illalla kävin sitten vielä Helin kanssa tekemässä pienesti aksaa, silloin rata oli jo muuttunut. Mutta ei me montaa estettä tarvittukaan. Hyppy ulospäin ja kulman yli hyppy ja putkeen. Ja voi että Rane meni hienosti ja sain valssattua niin hyvissä ajoin ja kaukaa, kun Rane hoiti niiiin hienosti sen kulmahypyn. Ihanaa ihanaa, toivottavasti tuo pysyy vielä sitten, kun rimojakin nostetaan. On paljon paljon helpompaa, kun ei tarvii tuollaisissa kohdissa babysittaa, vaan voi luottaa, että koira hoitaa hommansa eikä hyppää "liian läheltä".
Ja nyt tuo reipas Rane haluaa ulos. Missähän Pyry?
sunnuntai 25. helmikuuta 2018
sunnuntai 18. helmikuuta 2018
2018-02-17 Lotalla Lahdessa
LOTALLA LAHDESSA
Heli oli menossa Lahteen Lotan yksärille ja kaipasi puolittajaa. Ja mehän Ranen kanssa lähdettiin. Tehtiin ihan perusjuttuja. Tavoitehan on kouluttaa koira niin, että ohjaaja pääsee helpommalla. Rytmittämisellä ja koiran estefokuksella, ohjaus onnistuu kauempaakin ja koira hoitaa oman osuutensa.
Ensin mentiin ihan vaan soikiota hyp-putki-hyp-hyp-putki-hyp. Siinä juuri yritettiin saada koira irtoamaan putkeen ilman, että saatettiin sitä kovinkaan paljoa. Tätä treenattiin aluksi siten, että putki näytettiin, mutta minä en liiku, ainoastaan sanoin "läpi". Sitten sama ja minä hyppelin häiriöksi paikallani. Sitten heiluttelin käsiäni ja edelleen vain käskysanalla putkeen. Viimeiseksi käännyin selin putkeen ja sinne meni pienen ihmettelyn jälkeen.
Toinen harjoitus oli jättää ne putket pois ja mennä vain hyppyjä, jolloin tarvittiin erityisesti rytmitystä, että saatiin kääntymään "lähellä putken edessä olevalle hypylle. Ja todellakin niin, ettei ohjaajan tarvitse saattaa joka esteelle. Ne meni upeesti.
Nämä kotiläksyksi, vaikka Rane ihan hienosti monin paikoin oivalsikin ja meni. On se hieno ja vikkelä. Lotta antoi vielä vinkkejä lähdössä pysymiseen
miksiköhän? ;). No oikeesti pysyy aika hienosti ja uskoo ainakin hyvin, kun huomauttaa. Lisäksi saatiin vinkkejä juuri tuohon lähdössä pysymiseen nykimättä. Että vain pysymällä kiltisti paikallaan, saa leikkiä ohjaajan kanssa lelulla noin yksinkertaistettuna.
Oikein hyödyllinen ja kiva reissu.
Heli oli menossa Lahteen Lotan yksärille ja kaipasi puolittajaa. Ja mehän Ranen kanssa lähdettiin. Tehtiin ihan perusjuttuja. Tavoitehan on kouluttaa koira niin, että ohjaaja pääsee helpommalla. Rytmittämisellä ja koiran estefokuksella, ohjaus onnistuu kauempaakin ja koira hoitaa oman osuutensa.
Ensin mentiin ihan vaan soikiota hyp-putki-hyp-hyp-putki-hyp. Siinä juuri yritettiin saada koira irtoamaan putkeen ilman, että saatettiin sitä kovinkaan paljoa. Tätä treenattiin aluksi siten, että putki näytettiin, mutta minä en liiku, ainoastaan sanoin "läpi". Sitten sama ja minä hyppelin häiriöksi paikallani. Sitten heiluttelin käsiäni ja edelleen vain käskysanalla putkeen. Viimeiseksi käännyin selin putkeen ja sinne meni pienen ihmettelyn jälkeen.
Toinen harjoitus oli jättää ne putket pois ja mennä vain hyppyjä, jolloin tarvittiin erityisesti rytmitystä, että saatiin kääntymään "lähellä putken edessä olevalle hypylle. Ja todellakin niin, ettei ohjaajan tarvitse saattaa joka esteelle. Ne meni upeesti.
Nämä kotiläksyksi, vaikka Rane ihan hienosti monin paikoin oivalsikin ja meni. On se hieno ja vikkelä. Lotta antoi vielä vinkkejä lähdössä pysymiseen
miksiköhän? ;). No oikeesti pysyy aika hienosti ja uskoo ainakin hyvin, kun huomauttaa. Lisäksi saatiin vinkkejä juuri tuohon lähdössä pysymiseen nykimättä. Että vain pysymällä kiltisti paikallaan, saa leikkiä ohjaajan kanssa lelulla noin yksinkertaistettuna.
Oikein hyödyllinen ja kiva reissu.
2018-02-16 Hyviä pätkiä
HYVIÄ PÄTKIÄ
Saija oli saikulla, niin Marko Kivihalme koutsas meitä pentutreeneissä. Tehtiin kolme pientä radanpätkää. Oikein hyviä pätkiä.
Ekassa opeteltiin pakkovalssia askel askeleelta. Ensin peruspakkovalssi, sitten pakkovalssijaakotus. Ihan vielä ei lukitse merkkausta, niin saa olla aika tarkkana ohjaamaan, ettei mene väärältä puolelta. Pakkovalssin jälkeisen hypyn osasi hakea todella hienosti hyvän välimatkan päässä.
Toinen harjoitus alkoi hypyn takaakierrolla, joka oli tosi lähellä putkea. Piti olla todella lähellä putkea, eikä saanut kyllä yhtään liikkua, muuten Rane meni putkeen. Tämä oli jännä havainto. Siitä jatkettiin sitten renkaalle. Siinä ei mitään ongelmia.
Kolmannella pätkällä piti yrittää saada Rane ulompaan putken päähän ilman, että juoksee perille asti. Siinä tuli vahingossa rytmitettyä voimakkaasti, niin Rane meni ekaan päähän. Vaikka niinhän sen pitäisi mennäkin tuossa tilanteessa.
Kivaa oli ja noitahan pitää treenailla.
Saija oli saikulla, niin Marko Kivihalme koutsas meitä pentutreeneissä. Tehtiin kolme pientä radanpätkää. Oikein hyviä pätkiä.
Ekassa opeteltiin pakkovalssia askel askeleelta. Ensin peruspakkovalssi, sitten pakkovalssijaakotus. Ihan vielä ei lukitse merkkausta, niin saa olla aika tarkkana ohjaamaan, ettei mene väärältä puolelta. Pakkovalssin jälkeisen hypyn osasi hakea todella hienosti hyvän välimatkan päässä.
Toinen harjoitus alkoi hypyn takaakierrolla, joka oli tosi lähellä putkea. Piti olla todella lähellä putkea, eikä saanut kyllä yhtään liikkua, muuten Rane meni putkeen. Tämä oli jännä havainto. Siitä jatkettiin sitten renkaalle. Siinä ei mitään ongelmia.
Kolmannella pätkällä piti yrittää saada Rane ulompaan putken päähän ilman, että juoksee perille asti. Siinä tuli vahingossa rytmitettyä voimakkaasti, niin Rane meni ekaan päähän. Vaikka niinhän sen pitäisi mennäkin tuossa tilanteessa.
Kivaa oli ja noitahan pitää treenailla.
sunnuntai 11. helmikuuta 2018
2018-02-09 Luota koiraan
LUOTA KOIRAAN
Tällä viikolla olen jo pari kertaa kuullut "luota koiraan". Ensin perjantaina Saijan treeneissä ja lauantaina LS-treeneissä Nina Mannerin opissa.
Perjantaina "yötreeneissä" tehtiin ensin pieni radanpätkä, joka meni aika hyvin. Siinä oli sivuirrotus, valssi, lähetystä ja päällejuoksu. Ja kyllä tuntui meno kivalta. Tällainen pessimisti usein ennakoi missä kohtaa tulee vaikeuksia. Ja Saija sanoikin mulle sen avainlauseen "luota koiraan".
Sitten opeteltiin/tutustuttiin vähän esteisiin. Katsottiin miten reagoi keppeihin, verkoilla tietysti. Pienen hämmennyksen jälkeen tuntui nopeasti tajuavan koko jutun. Tai no Saijahan lähestulkoon opetti kepit Ranelle. Mulle jäi palkkaushomma. Mutta meni niin hienosti, eka kerta kuitenkin ikinä. Ja seuraavaa saapi odottaakin vielä jokunen kuukausi.
Sitten siihen keinulle rohkaisuun. Kerran aiemmin kokeiltu Saijan kanssa keinulle menoa, niin tiesin, että Saija jos kuka osaa siinä auttaa. Ja näin tapahtui. Toki Ranesta näki, että jännitti kuitenkin, mutta meni keinun päästä syömään namit. Ja nostettiin pois. Ja aina vaan rohkeammin. Ihanaa. Joo, vähän on jännää, mutta en ole yhtään huolissani.
Lauantaina Saija oli järjestänyt meille LS-agilitypäivän, koutsina Nina Manner.
Kaikki sisarukset paitsi Lilli Sotkamosta olivat paikalla. Lisäksi paikalla oli Voltin edellisestä pentueesta myös. Kiva oli nähdä kaikkia, varsinkin näitä sisaruksia. Ja aikalailla samanoloista porukkaa oli. Niin kivoja junnuja.
Aina en ole ihan varma osaako Rane tai onko lukinnut esteen. Se on niin vikkelä väkkärä, että vaikka on jo tulossa suoraan esteelle, niin ehtii vielä viimetingassa väistää. Ja liikkeen mukanahan tuo tuli. Vauhtihan luo omat haasteensa, varsinkin kun mennään matalilla rimoilla. Naurettiin, että taisi Rane yllättää jopa itsensä menemällä niin kovaa, kun meni ohi pimeestä putkikulmasta monta kertaa. No ehkä kuitenkin siksi, ettei vielä osaa sitä.
Mutta hyvin tulee ohjauksiin. Vielä. Eikä mennyt ansoihin, ennemminkin juuri tulee vaan ohi. Mutta huolellisella ohjauksella, esim. sivuirrotus hypylle, "mene" ja "luota koiraan", siinä se taas tuli. Toimii.
Kivaa oli taas. On tietysti tässä vaiheessa paljon mitä Rane ei osaa, mutta toisaalta se osaa yllättävänkin paljon. Luota siis koiraan ja jos ei onnistu, treenataan ja pian onnistuu. Tavoitehan on saada koiralle vahva esteosaaminen. Se antaa meille enempi mahdollisuuksia. Olen kyllä happy, mun poitsujen kanssa on vaan niin kivaa.
Parin päivän läksyt:
1. Luota koiraan
2. Vaikka menee ohi, vaadi kuitenkin silti vielä tekeminen
3. Merkkausta ja palkkausta, että jäisi lelulle eikä liikkeeseen
Tällä viikolla olen jo pari kertaa kuullut "luota koiraan". Ensin perjantaina Saijan treeneissä ja lauantaina LS-treeneissä Nina Mannerin opissa.
Perjantaina "yötreeneissä" tehtiin ensin pieni radanpätkä, joka meni aika hyvin. Siinä oli sivuirrotus, valssi, lähetystä ja päällejuoksu. Ja kyllä tuntui meno kivalta. Tällainen pessimisti usein ennakoi missä kohtaa tulee vaikeuksia. Ja Saija sanoikin mulle sen avainlauseen "luota koiraan".
Sitten opeteltiin/tutustuttiin vähän esteisiin. Katsottiin miten reagoi keppeihin, verkoilla tietysti. Pienen hämmennyksen jälkeen tuntui nopeasti tajuavan koko jutun. Tai no Saijahan lähestulkoon opetti kepit Ranelle. Mulle jäi palkkaushomma. Mutta meni niin hienosti, eka kerta kuitenkin ikinä. Ja seuraavaa saapi odottaakin vielä jokunen kuukausi.
Sitten siihen keinulle rohkaisuun. Kerran aiemmin kokeiltu Saijan kanssa keinulle menoa, niin tiesin, että Saija jos kuka osaa siinä auttaa. Ja näin tapahtui. Toki Ranesta näki, että jännitti kuitenkin, mutta meni keinun päästä syömään namit. Ja nostettiin pois. Ja aina vaan rohkeammin. Ihanaa. Joo, vähän on jännää, mutta en ole yhtään huolissani.
Lauantaina Saija oli järjestänyt meille LS-agilitypäivän, koutsina Nina Manner.
Kaikki sisarukset paitsi Lilli Sotkamosta olivat paikalla. Lisäksi paikalla oli Voltin edellisestä pentueesta myös. Kiva oli nähdä kaikkia, varsinkin näitä sisaruksia. Ja aikalailla samanoloista porukkaa oli. Niin kivoja junnuja.
Aina en ole ihan varma osaako Rane tai onko lukinnut esteen. Se on niin vikkelä väkkärä, että vaikka on jo tulossa suoraan esteelle, niin ehtii vielä viimetingassa väistää. Ja liikkeen mukanahan tuo tuli. Vauhtihan luo omat haasteensa, varsinkin kun mennään matalilla rimoilla. Naurettiin, että taisi Rane yllättää jopa itsensä menemällä niin kovaa, kun meni ohi pimeestä putkikulmasta monta kertaa. No ehkä kuitenkin siksi, ettei vielä osaa sitä.
Mutta hyvin tulee ohjauksiin. Vielä. Eikä mennyt ansoihin, ennemminkin juuri tulee vaan ohi. Mutta huolellisella ohjauksella, esim. sivuirrotus hypylle, "mene" ja "luota koiraan", siinä se taas tuli. Toimii.
Kivaa oli taas. On tietysti tässä vaiheessa paljon mitä Rane ei osaa, mutta toisaalta se osaa yllättävänkin paljon. Luota siis koiraan ja jos ei onnistu, treenataan ja pian onnistuu. Tavoitehan on saada koiralle vahva esteosaaminen. Se antaa meille enempi mahdollisuuksia. Olen kyllä happy, mun poitsujen kanssa on vaan niin kivaa.
Parin päivän läksyt:
1. Luota koiraan
2. Vaikka menee ohi, vaadi kuitenkin silti vielä tekeminen
3. Merkkausta ja palkkausta, että jäisi lelulle eikä liikkeeseen
sunnuntai 4. helmikuuta 2018
2018-02-04 Ei mitään twistiä
EI MITÄÄN TWISTIÄ
Oltiin taas perjantaina pentutreeneissä. Oli tosi kiva noin kymmenen esteen rata, jossa oli vähän kaikenlaista (takaakierto, valssi, niisto...). Ihan uutta meille oli kuitenkin yksi twistikohta, johon koutsi sanoi, että ei mitään twistiä vaan sellainen laiton päällejuoksu, muuten ei kerkee.
Okei, sellanen sitten. Tiesin/arvelin, ettei Rane sellaista osaa. Menee hyvin takaakiertoon, mutta tulee niin mun liikkeeseen, että ohihan tuo tuli. Laitettiin verkko avuksi ja avot. Treeniksi saatiinkin juuri, että Rauno pysähtyy liikkeestä pudotettuun leluun. Ja sitä voi tehdä vaikka missä ilman esteitä.
Into piukeena haluaa kentälle ja hyvin irtoo, mutta aina on pientä hiomista. Niisto meni hyvin, kunhan en peitä siivekettä. Valssikin hyvä kunhan suunta on oikea ja nopeammin valmiiksi. Sitten tehtiin taas puomin alastulo-osaa, toinen pää putkenpidikkeen päällä. Alastulot jees ja luvalla hienosti pois. Mutta se alkupää...meinaa vaan aina oikaista suoraan alastulolle. Ollaanko tehty siis liikaa pelkkää alastuloa sivusta?
Tänään käytiin hallilla Helin ja Jaanan kanssa. Yritin nyt keskittyä siihen lelujuttuun liikkeessä. Ja hyvin keskittyi leluun. Lisäksi tehtiin muutama niitä laittomia päällejuoksuja verkolla. Jee, on se kivaa, mutta iik, on se vikkelä.
Sitten ajattelin, että tehdään vähän keinun alkeita avustajan kanssa, kun kerran sellaisia oli kerrankin. Eikä Ransu meinannut taas millään tulla keinulle sieltä alusta, saatikka päähän. Palkattiin sitten, kun tuli puoliväliin. Tarttee muistaa ottaa pentutreeneissä esille ja ottaa treenin alle, että rohkaistuu. Eikös se ole nuorena vitsa väännettävä. Tarjoamisella?
Oltiin taas perjantaina pentutreeneissä. Oli tosi kiva noin kymmenen esteen rata, jossa oli vähän kaikenlaista (takaakierto, valssi, niisto...). Ihan uutta meille oli kuitenkin yksi twistikohta, johon koutsi sanoi, että ei mitään twistiä vaan sellainen laiton päällejuoksu, muuten ei kerkee.
Okei, sellanen sitten. Tiesin/arvelin, ettei Rane sellaista osaa. Menee hyvin takaakiertoon, mutta tulee niin mun liikkeeseen, että ohihan tuo tuli. Laitettiin verkko avuksi ja avot. Treeniksi saatiinkin juuri, että Rauno pysähtyy liikkeestä pudotettuun leluun. Ja sitä voi tehdä vaikka missä ilman esteitä.
Into piukeena haluaa kentälle ja hyvin irtoo, mutta aina on pientä hiomista. Niisto meni hyvin, kunhan en peitä siivekettä. Valssikin hyvä kunhan suunta on oikea ja nopeammin valmiiksi. Sitten tehtiin taas puomin alastulo-osaa, toinen pää putkenpidikkeen päällä. Alastulot jees ja luvalla hienosti pois. Mutta se alkupää...meinaa vaan aina oikaista suoraan alastulolle. Ollaanko tehty siis liikaa pelkkää alastuloa sivusta?
Tänään käytiin hallilla Helin ja Jaanan kanssa. Yritin nyt keskittyä siihen lelujuttuun liikkeessä. Ja hyvin keskittyi leluun. Lisäksi tehtiin muutama niitä laittomia päällejuoksuja verkolla. Jee, on se kivaa, mutta iik, on se vikkelä.
Sitten ajattelin, että tehdään vähän keinun alkeita avustajan kanssa, kun kerran sellaisia oli kerrankin. Eikä Ransu meinannut taas millään tulla keinulle sieltä alusta, saatikka päähän. Palkattiin sitten, kun tuli puoliväliin. Tarttee muistaa ottaa pentutreeneissä esille ja ottaa treenin alle, että rohkaistuu. Eikös se ole nuorena vitsa väännettävä. Tarjoamisella?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)