KUUMIA KIVIÄ
Osallistuin Sonjan koulutukseen NuPun kentällä Saukkolassa. Ensijärkytys oli, kun näin kentän, pehmeää hiekkaa täynnä kiviä kuin joku olis ne sinne istuttanut. Ilma oli edelleen tosi kuuma, varsinkin kello 12, jolloin oli meidän ryhmän vuoro aloittaa. Niinpä sovittiin heti alkuun, että tehdään kahdessa osassa, 24 estettä.
Ylläri ylläri, me onnistuttiin heti eka pätkä menee nollana läpi. Sonjalla ei ollut siihen mitään lisättävää, joten kokeiltiin vaihtoehtoista ohjausta yhteen kohtaan pituuden jälkeen. Siinä meni tovi, että onnistuin ajoittamaan persjätön oikein, varsinkin kun Pyry on herkkä katseelle, muuten tippuu rima.
Toinen pätkä meni vähän samoin kuin ensimmäinen, lähes puhtaasti. Sonjalta myös hyvä huomio, että aurinkolaseja ei kannata pitää radalla, juuri tuon katseen takia. Tää tuli eteen sellasessa paikassa toisella pätkällä, kun A:n jälkeen piti heittää hypylle ja mun lähtee pinkomaan, että kerkeen parin esteen jälkeen jarruttelee käännökseen. Pyry jäi kysymään ja pyörimään sinne hypylle. Mutta onnistuttiin kuitenkin varsin hyvin lopulta.
Se jarrutuskohta onnistui siis ekalla, mutta sitten kun jäätiin sitä tahkoomaan, niin Pyry väsyi eikä tuntunut enää kykenemään jarruttamaan. Sonjakin kokeili, mutta aikalailla samalla kaarroksella.Tällaisella ilmalla ei paljoo uusita.
Kaikki tuntui onnistuvan, päällejuoksu, kontaktit ja varsinkin meidän yhteistyö. Niin häpi, niin häpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti