Perjantaina se päivä vihdoin koitti, lähdettiin kimppakyydillä Tanjan ja Tessan kanssa Öllölästä asti Saijalta hakemaan pentuja. Pyry siis sai "pikkuveljen", ihanan siskonsa Voltin ja huippukoira Ässän jälkeläisen. Melkein itku tulee, kun hän on niin suloinen. Sainko minä oikeesti tällaisen ihanan pakkauksen.
Rane sai nimensä futispelaaja Varanesta. Kennelnimi piti alkaa V:llä ja Masa katsoi futista ja ehdotti Ranea. Lapsetkin hyväksyi jopa nimen. Pitihän se kattoo netistä kuka mies se Varane on, hmm...ei hassumpi. Ja moni tietää Vintiöt TV-sarjan, jossa oli hauska Keravan kingi Rane. Rane hänestä sitten tulikin, mutta kennelnimeksi tuli kuitenkin Little Step's Viking.
Hän on varsin valloittava persoona. Hieman varoen ensin tutustuu uusiin ihmisiin tai asioihin. Ääniinkin hiukka reagoi, mutta esim.vinkulelua saattaa ensin "säikähtää" ja samantien "kimppuun leikkimään". Ehkä tuo on vaan hyvä, ettei ihan kamikazena mene uusiin asioihin. Rane on ahne, leikkii, meni jo ekana päivänä portaat, juoksee, PUREE ;) ...vauhti vain kasvaa päivä päivältä. Iik. Hienosti jo tekee ulos (kun vain tajutaan aina viedä). Yöt on menneet todella hyvin. Pyry meidät (nukkuu häkissä mun "vieressä") herättää, kun tulee aamulla varhain meidän makkariin ja kynnet kuuluu laminaatilla.
Pyryn kanssa eivät oikein vielä ole parhaita kavereita. Rane kyllä tahtoisi kovin leikkiä Pyryn kanssa, mutta Pyry katsoo pitkin nenän vartta "oikeestiko tuo jäi tänne asumaan". Onneksi molemmat osaa pitää aika hyvin hajuraon. Se on tämän hetken hartain toiveeni, että noista vielä kaverit, hyvät kaverit, tulisi.
Jatkossa siis täällä kirjoittelen myös Ranesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti