TAITAVA RANE
Rane on kuulemma ihan valmis. Jaa mihin? No kisaamaan. En oo koskaan millään koiralla varmaan ollu tässä vaiheessa näin pitkällä. Tai koira on noin taitava jo vuosi ja viis kuukautta vanhana. Ja aika vähällä treenaamisella. Isoin kiitos Saijalle ihanasta Ranesta ja koulutuksesta pennusta asti. Kyllä sillä on ollut suuri merkitys, että perusteet tulee tehtyä hyvin. Se helpottaa jatkossa, kun vaan jaksaa olla mustavalkoinen tiettyjen asioiden kanssa. No myönnetään, voi olla, et on tullu vähän trikkiä mukaan. Rane on taitava, mutta tosiasiahan on, että on meillä vielä paljon opittavaa. Onneks.
Mäkin oon harrastanut aksaa jo tuhat vuotta ja silti mä opin koko ajan lisää. Eilenkin Saijan treeneissä piti vaan uskoo, luottaa ja varsinkin uskaltaa. Rane oli hyvin kuulolla ja kyllä kulki! Mulle tulee siks varmaan sellanen pieni käsijarrufiilis, ettei vaan mee liian kovaa, ja siks tulee käännyttyä koiraan päin. Koutsi sanoi, että ei, kun uskallat mennä vaan normisti menosuuntaan. Miten helppoo, ei tarvinnu tehdä mitään hankalia kuvioita, ja se viel toimi! Radalla oli parikin sellasta kohtaa.
Toinen juttu on toi ehtiminen. En aina tajuu mihin sitä oikeesti ehtiikään, yllättävän moneen paikkaan lopulta. Ja loput sitten tekniikalla ja niissä meillä on vielä opiskeltavaa Ranen kanssa.
Päästiin koko rata, 33 estettä läpi, pätkissä tosin. Mutta niin kiva rata ja sopivasti haastavia kohtia. Tykkään. Ja Rauno tosiaan oli taitava. Me leijeröitiin kepit ja joku hyppykin, ja hyvin lähti kauempaa takaakiertoon kierrä-käskyllä. Ja sitten vielä kepit löytyi kauempaa, vaikka välissä oli taas hyppy. Ja suhinat ja oikee-vasen jäi vielä käyttämättä, kun ei muistanut. Ens vuonna sitten jossain vaiheessa aloitetaan kisaaminen, siinäkin oppii. Voiks alkaa jo jännittää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti