PÄÄSIÄISENÄ SITÄ JA TÄTÄ
Keskiviikkona oltiin Saijan treeneissä pitkästä aikaa. Tarkoituksena tehdä varovasti ja vähän. Oltiin kyllä aikas kuutamolla. Ehkä muakin jännitti ja olin jotenkin ylirauhallinen, yrittäen sillä muka rauhottaa Pyryä. Pah. Pyry oli ihan täpinöissään eikä ollut kovin hyvin kuulolla.Hän vähän lenteli. Katsoiko sitten mua vai mitä, mutta kaatoi siivekkeen ja pamautti siihen varpaansa. Hetken oli kolmijalkanen, tällä kertaa vasen takajalka. Voi itku, kyllä taas säikähdin, mutta hetken päästä oli taas normaali. Saija vielä tutki varmuudeks, eikä reagoinut mihinkään ja kulkikin normaalisti. Tehtiin sitten enää parit kontaktit ja yhet kepit A leijeröiden. Se me sentään viel osattiin, jos kaikki muu oli unohtunut unholaan.
Kunnon jäähdyttelylenkki ja vielä piti jännittää kotipihalla, kun otin autosta. Jee koira neljällä kontilla! Huoh!
Saija kertoi huikeita uutisia muuten, ÄssäVoltteja tulossa toukokuussa! Jännää! <3 <3 <3
Torstaina oli HiHan omatoimitreenit. Ja siellä olikin esteet lähes ympyrässä. Ei tarvinnut tehdä siis mitään äkkikäännöksiä. Ainoa "hankala" paikka oli puomi-putki-erottelu. Eikä siinä ollut meille mitään hankalaa. Vähän taas kontakteja, eikä muuta. Pyry oli huomattavasti paremmin kuulolla kuin keskiviikkona. Saija-kiltti katsoi naapurikentän aidan yli lopuksi vielä, että liikkui puhtaasti. Ja huokaista sai taas vasta kotona, kun otin autosta. Kaikki hyvin, so far.
Lauantaina kävin ostamassa aurauskepit (hah,lunta odotellessa!) ja alotettiin vepen rantautumistreenit ja tehtiin vähän tottista. Onneksi voi jo omalla pihallakin tehdä jotain. Ihanaa, kun on monta vapaapäivää. Tänäänkin ollaan tehty jo pari pitkää kävelylenkkiä.
lauantai 15. huhtikuuta 2017
sunnuntai 9. huhtikuuta 2017
2017-04-09 Kuivaa
KUIVAA
Maaliskuu meni ja jonkunverran on tässä välissä ollut äksöniä. Pyryllä jatkui sama taas seuraavan kovemman treenin jälkeen. Ei nyt varsinaisesti ontunut, mutta ei hetkellisesti hypännyt sänkyyn niinkuin yleensä. Tiialle taas, tutkittiin, otettiin röntgenit ja käyty jopa magneetissa, eikä mitään löytynyt vieläkään. Ollaan nyt sitten oltu vielä varuiks saikulla, juosta sai, muttei äkkikäännöksiä. Fillarilenkillä käyty, ja oivoi pari kertaa meinattiin mennä kumoon, kun ei vielä tajunnut että nyt vaan juostaan eikä haistella eikä merkkailla. Uintikin oli kielletty, mutta vesijuoksua olis saanu harjoittaa. Sellasta ei nyt olla kokeiltu. Aika kuivaa, kun molemmat haluis treenailla aksaa.
Tällä viikolla aloitettiin sitten varovasti aksatreenit. Tehtiin vain pari juoksusuoraa matalammilla rimoilla, kepit ja kontaktit. Ja so far so good. Sekin vähä, olihan se ihan superkivaa!
Noh, tänään sitten sitä kuivaa, meinaan vepen ekat kuivatreenit kentällä. Oikeasti ei kuivaa ollenkaan (paitsi hiekka), vaan ihan ältsin kivaa. Itse olin vähän kysymysmerkkinä, että mitäs tässä lajissa taas tehtiinkään. Onneksi oli hyvä avustaja, jolla homma hanskassa. Ja meillä meni niiiiiiin hyvin, ihan meinas itku tulla, kun olin niin yllättynyt kuinka upeesti Pyry meni. Treeni oli suht lyhyt, mutta sitäkin laadukkaampi.
Juuri olin pelännyt, kun Pyry ei tuo ja tunge sitä lelua kotona mun käteen, vaikka aina sitä pyydän. Hän haluis vaan sellasta jahtausleikkiä. Otin kotoa veperepun mukaan ja vasta kentällä katsoin mitäs siellä taas onkaan. Otin sieltä vepekapulan ja kissan kuivamuonaa! ja kokeilin ensin itekseni tuoko kapulan käteen. Ja todellakin toi! Sitten kokeiltiin avustajan, Helin, kanssa. Ensin niin, että minä olin "veneessä" ja sitten jännäsin viekö vieraalle vie-käskyllä (sitä sanaa kun on käytetty viimeksi viime kesänä). Ja voi että olin niin häpi, Pyry todellakin vei Helille käteen asti "tossa on"! Oliskohan se niin, että Pyry yhdistää tuon kapulan juuri vepeen ja tajuaa, että silloinhan se pitää suorastaan tunkee vastaanottajan käteen. Lelulla siis turha yrittääkin.
Vielä treenattiin rantaan tuloa vinosti. Laitettiin kepit suht lähelle toisiaan, että Pyry tajuaisi rantaantulon kokonaisuuden ja hiffaa ne kepit "tuosta välistä" aina!
Maaliskuu meni ja jonkunverran on tässä välissä ollut äksöniä. Pyryllä jatkui sama taas seuraavan kovemman treenin jälkeen. Ei nyt varsinaisesti ontunut, mutta ei hetkellisesti hypännyt sänkyyn niinkuin yleensä. Tiialle taas, tutkittiin, otettiin röntgenit ja käyty jopa magneetissa, eikä mitään löytynyt vieläkään. Ollaan nyt sitten oltu vielä varuiks saikulla, juosta sai, muttei äkkikäännöksiä. Fillarilenkillä käyty, ja oivoi pari kertaa meinattiin mennä kumoon, kun ei vielä tajunnut että nyt vaan juostaan eikä haistella eikä merkkailla. Uintikin oli kielletty, mutta vesijuoksua olis saanu harjoittaa. Sellasta ei nyt olla kokeiltu. Aika kuivaa, kun molemmat haluis treenailla aksaa.
Tällä viikolla aloitettiin sitten varovasti aksatreenit. Tehtiin vain pari juoksusuoraa matalammilla rimoilla, kepit ja kontaktit. Ja so far so good. Sekin vähä, olihan se ihan superkivaa!
Noh, tänään sitten sitä kuivaa, meinaan vepen ekat kuivatreenit kentällä. Oikeasti ei kuivaa ollenkaan (paitsi hiekka), vaan ihan ältsin kivaa. Itse olin vähän kysymysmerkkinä, että mitäs tässä lajissa taas tehtiinkään. Onneksi oli hyvä avustaja, jolla homma hanskassa. Ja meillä meni niiiiiiin hyvin, ihan meinas itku tulla, kun olin niin yllättynyt kuinka upeesti Pyry meni. Treeni oli suht lyhyt, mutta sitäkin laadukkaampi.
Juuri olin pelännyt, kun Pyry ei tuo ja tunge sitä lelua kotona mun käteen, vaikka aina sitä pyydän. Hän haluis vaan sellasta jahtausleikkiä. Otin kotoa veperepun mukaan ja vasta kentällä katsoin mitäs siellä taas onkaan. Otin sieltä vepekapulan ja kissan kuivamuonaa! ja kokeilin ensin itekseni tuoko kapulan käteen. Ja todellakin toi! Sitten kokeiltiin avustajan, Helin, kanssa. Ensin niin, että minä olin "veneessä" ja sitten jännäsin viekö vieraalle vie-käskyllä (sitä sanaa kun on käytetty viimeksi viime kesänä). Ja voi että olin niin häpi, Pyry todellakin vei Helille käteen asti "tossa on"! Oliskohan se niin, että Pyry yhdistää tuon kapulan juuri vepeen ja tajuaa, että silloinhan se pitää suorastaan tunkee vastaanottajan käteen. Lelulla siis turha yrittääkin.
Vielä treenattiin rantaan tuloa vinosti. Laitettiin kepit suht lähelle toisiaan, että Pyry tajuaisi rantaantulon kokonaisuuden ja hiffaa ne kepit "tuosta välistä" aina!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)