maanantai 31. maaliskuuta 2014

31.3.2014 Kontakteja ja erotteluja

KONTAKTEJA JA EROTTELUJA

Treeneissä yritettiin nyt tehdä kisanomaisesti rataa ja kontakteja ja saada aikaiseksi varastelu, että pääsen siitä sanomaan. Ja kerran onnistuinkin. Ongelmahan meillä nähtävästi onkin siinä, että ollaan tehty liikaa pätkissä ja ne on kuin omat lajinsa pätkäjutut ja radanteko. Talvella se vaan on sellasta, ettei isoa kenttää ole missä treenata rataa. 

Otin viereisellä kentälläkin puomia ja A:ta ja leikkasin alastulolla ja hyvin kesti. Mutta ylösmenot rupes vähän huolettaa. Vaikka kuinka yritin rikkoa rytmiä ponkasi usein aika ylös kontaktiosuudelle. Pitäiskö ottaa joku nosetouch-kuuri, että laittais pään alas mennessään. 

Itse radalla tein putkesta kääntymistä ja puomi-putki-erotteluja ja tietty niitä kontakteja. Erottelut meni ookoo, kun vaan annoin Pyrylle tilaa mennä itse. 
Hiukka alussa rupes Pyry vouhottaa, haukkuu ja vouhottaa mennessään, ja silloin tulee rima alas. Ei muuta kuin maihin ja tilanne seis ja hetki rauhottumista. 

Halusin yhdessä kohtaa kokeilla myös kopteria ja ei hassummin. En tiedä onko se meidän juttu, mutta onnistuu. Käännöksen pitää vaan tapahtua nopeesti, että ehdin kunnolla ottaa Pyryn kanssa hypyn, ettei rima putoo. Huomautettuani rima pysyi.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

30.3.2014 Ruutuuuu

RUUTUUUU

Tänään Marikan koutsaamana opeteltiin ruutua. Tai oikeammin käytiin läpi osia siitä. Pyry on joskus penskana viimeks tehny jotain ruudun tapasta. Eli meidän piti alottaa ihan alusta. Pitää vaan laittaa omat kriteerit ja pitää niistä kiinni, olla siis mustavalkoinen.

Saatiin kotiläksyks nyt pari hommaa. Erikseen stoppia ja erikseen ruutuun menoa. Maahanmeno kauempaa näytti jo tosi hyvältä, toki matkaa pitää siinäkin vielä lisätä. 

"Top"issa on vähän hankaluuksia ehtiä palkkaamaan ja lähti tulee mua kohti. Niinpä käytän vielä lisäkäskynä "odota". Häivytetään se sitten heti, kun rupee tajuumaan, että topissa todellakaan ei enää liikuta mihinkään. Ja siihen mukaan sitä odotusaikaa.

Ruutuun menossa Pyry ei tajunnut pelkkää maahan taputtelua, vaan lähti etsimään mitähän se tänne piilotti. Otettiin sitten lelu avuksi ja sai ottaa lelun ja juosta läpi. Sitten kun tajuaa "top"in niin voi laittaa targetin tai namikupin tai lelun ruutuun noin puolenvälin tai vähän alle -kohdalle ja välillä vaikka taputellakin tai vaikka molemmat. 

Tokon jälkeen käytiin sitten toisella kentällä ottaa vähän A:n kontaktia, eikä siellä muita esteitä edes ollut. Juoksin kovaa ohi A:n suoraan ja vähän vinottain ja molempiin suuntiin. Eikä siinä ollut mitään hankalaa, Pyry pysähtyi joka kerta. Eli kisoihin tai epiksiin treenaamaan niitä. Niissä on kuitenkin joku ylimääräinen kisajännitysfiilis tai joku, että Pyry kyllä tietää olevansa kisoissa eikä treeneissä. Ja silloin siihen tulee mahdollisesti vielä yks vaihde lisää myös vauhtia, jos se on mahdollista. Mutta kyllä tuo taas palautti uskon, että me osataan se. Se vaan pitää vielä siirtää kisoihin asti ja puuttua siihen, jos ei tee niinkuin on opetettu.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

29.3.2014 Possu

POSSU

Käytiinpä Kirkkonummella kisaamassa ja juuri, kun ehdin sanoa, ettei kisoissa nykyisin enää harmita juurikaan. Tänäänkin ekan radan jälkeen lähinnä nauratti. Noh, toka rata ei enää naurattanut yhtään. Nybergin radat oli vauhdikkaita, hieman vaikeine käännöksineen.

Ekasta radasta jäi suht hyvä fiilis. Kovaa juu mentiin, mutta vain yhdessä kohtaa, pituudella, meni sitten kovaa ohi, kiersi sen, kiersi toisen kerran, jatkettiin rataa. Loppusuora oli todellinen suora, puomilta rengas, suora putki ja hyppy. Onneks Pyry irtoo eteen, koska possu varasti puomilta ilman lupaa, ja siihenhän mä en ollut varautunut. Lopputuloksena ne kaksi kieltoa pituudelta, eikä muuta. Aika jotain -15s. Parissa kohtaa suunnitelmat muuttui.
Yleensä takaaleikkaus tehdään yhdellä esteellä, mutta mä kun teen leikkauksen, Pyry menee kaks estettä yhden hinnalla. Siinä oli vaan sellanen kohta, että ei ollut muuta tehtävissä. 

Toka rata oli ehkä hieman vielä hankalampi käännöksineen. Mutta eipä ne olis läheskään niin hankalia, jos herra pysyis kontakteilla. Kisoissa. Ei meillä treeneissä niiden kanssa mitään ongelmaa ole, siis hallitreeneissä, pienemmillä kentillä. Voi elämä. Pitäis pian päästä isolle kentälle treenaa sitä, koska eihän tää näin voi jatkua. 

Joo joo oma vika, liian lepsu, miksi jatkan rataa kuitenkin. Koska... olen tyhmä. Se alkaa jo sillä kisajännitysmomentilla, etten saa Pyryyn sellasta kontaktia kuin haluaisin. Yritän epätoivoisesti tottistella ennen rataa, mutta nähtävästi tarttis paljon tiukemmat ohjat ja siihen en ole pystynyt. Ehkä sille kallonkutistajalle olis kuitenki asiaa.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

26.3.2014 Virheestä ulos

VIRHEESTÄ ULOS

Vika kerta Salossa Sonjan treeneissä. Fiilikset oli jo valmiiks vähän down. Asennevammanen. Eka, oli taas kiire paikanpäälle ja toka, en vaan pystyny kunnolla keskittyy. Mä oon jo vanha ja tartten aikaa keskittyy rauhassa. Mutta nyt ei aikailtu, rataantutustumisen jälkeen radalle vaan kukin vuorollaan. Ja virheestä out. Mentiin kolme kierrosta eli sai siis kolme yritystä. Tää pelkkä asetelma saa mut ärtyisäks, vaikka tarkoitus oli varmaankin vaan saada sellanen kisatsemppi päälle. Mulle vaan tuli sellanen looserifiilis, et enhän oo nollaratoja ennenkään onnistunu tekemään. Ja joskus on vaikeempaa ku aina. Ihan on itsetunto kohillaan. Eikö?

No rata oli ihan kiva, vaikka en osannutkaan ajatella kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, sekin otti päähän. Enkä oikein muistanut edes koko rataa. Pääsin pisimmillään jopa esteelle nro 7/23, kun ei saanu rimakaan pudota. 
Pari kertaa tais pudota rima nro 8, kun käänsin katseen liian aikasin seuraavalle esteelle. Katse on Pyrylle tosi tärkeä, muuten tulee "kiire" ja on huolimaton. Ja Pyryhän ei anna mitään anteeks. 
Takaakierrot kans on sitä samaa, hyppää liian läheltä edelleen, ei kokoo yhtään ja joutuu hyppäämään vinoon. Siitä on kiva jatkaa siksakkia. 
Mitähän vielä. Mun on vaikee oppii hyväksymään isommat kaarrokset. Varsinkin tuolla alustalla kääntyminen on Pyryllekin työn takana, yritti kuitenkin. 

Äh, eihän tuo nyt ihan huonostikaan mennyt, ainakaan pätkissä. Tais vaan mun aivot jäädä töihin. 

maanantai 24. maaliskuuta 2014

24.3.2014 Kontaktisulkeiset

KONTAKTISULKEISET

Ensin arvelin kerkeenkö töiltä lainkaan treeneihin, mutta kyllähän aksalle aina aikaa löytyy. En jaksanut jäädä duuniin, mut kummasti jaksoin treenailla. Meillä on tosi kiva ryhmä, vaikka vähän eri tasoisia kaikki ollaankin.

Aika vauhdikas rata. Vaan eikö ne aina oo. Radassa sai pistää töppöstä toisen eteen. Vähän oli sellasia kohtia, että oli vaan kaks vaihtoehtoa ja niitä kokeilemalla löytyi sitten se itelle paras. 
Edestä tykkäisin ohjata, mutta niin vaan tänäänkin leikkasin takaa ja huutelin vaan vasen, oikea, vasen. Ja ne toimi. Samoin huomaan, että mun on vaan oikastava sieltä mistä voin, välillä vähän riskilläkin, muuten ei kerkee Pyryn mukaan.
Kepeille menot oli metrin päässä A:lta ja ahistavasti seinän vieressä, mutta Pyry meni ne niin upeesti. Kertaakaan ei edes vilassu A:ta.

Puomi mentiin pari kertaa ja A kerran. Lisäksi otin vielä erikseen kontakteja. Kyllä niin helposti lähtee mun liikkeeseen mukaan, aijaijai. Niistä ei voi livetä, ne pysähtymiset on mulle elintärkeitä, ainakin vielä. Hyvin pysyi, kun ensin vähän muistuttelin. Tein hämyjä, persjättöjä ja molemmin puolin. 

Kivat treenit, ja osasin viel lopettaa ajoissa, kun jo muutenkin tein kahdes osassa. Ja Pyry oli pähee. <3



sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

23.3.2014 Kisailemassa tiedottomassa tilassa?

KISAILEMASSA TIEDOTTOMASSA TILASSA?

Oltiin Sari Mikkilän radoilla Vuokkosilla. Radoissa oli vaikeahkot alut ainakin ykkösluokkalaisille, lisäksi kohtia, joissa piti olla erityisen tarkkana. Mutta ei mitään niin vaikeata etteikö niistä olisi selvinnyt. Taisinpa selvitä niistä erityistä huomiota vaativista kohdista, mutta sitten kämähdettiin johonkin helppoon. Pää täynnä räkää ei mikään paras olotila, ja jännityskin hiipi heti aamusella peliin, mutta jalat kuitenkin toimi hyvin ja kyllä se jännityskin lievenee koko ajan.

Eka rata
Hypyltä 90 astetta putkeen (suora), josta taas piti kääntyä heti takasin A:lle (ja putkelta oli suoraan edessä vielä maalihyppy). Tätä kohtaa pohdin pitkään mitä tekisin. Juuri ollaan treenattu putkijarruja, mutta vasta vähän. Ja mitä tekee Pyry, kääntyy upeesti. Juhuu! 
Mutta sitten kaahotti keinun ohi, kiersi keinun, annoin hypätä huonosti yli kontaktin keinulle ja pomppas sitten vielä alastulonkin yli, eikä tietookaan pysähtymisestä. Tää on aika harvinaista herkkua, saada keinulta kolme virhettä. Nolottaa ja huvittaa. Ja sitä ennen oli A:nkin loikannut harjan yli aika reippaasti ja varasti alastulolta. Anna pirulle pikkusormi, ni sehän vie koko käden. Keinun virheiden lisäksi saatiin vielä puomin alastulolta virhe.Tarttis varmaan tehdä jotain. 
Vauhtikaarteen ja pituuden päätteeks piti mennä kepeille. Ja se onnistui Pyryltä hienosti, mutta ei kyllä yhtään kovempaa olis voinu mennä tai ei olis pystyny enää taittaa kepeille oikein. 
Mutta oikeestaan tuota keinuhäslinkiä lukuunottamatta ihan jees rata. Ja kyllä me mentiin kovaa, aika jotain -19s. Pitäiskö vähän hidastaa, ettei tulis noita tyhmiä reikäpääohimenoja. Ja kontaktit, ne on vaan otettava huolellisesti, piste.

Toka rata
Alku oli nyt sellainen, että kahdelta ekalta hypyltä näkyi A, mutta sitä ennen vietävä ulommaiseen putkeen. Tässä taas pohdin pitkään, otanko niistopersjätöllä vai ihan linjaamalla ja vedolla. Päädyin jälkimmäiseen, ehkä tutumpaan ja siihen olen tosi tyytyväinen. 
Putkesta, suoraan hypyn kautta kepeille, vau! Mutta sitten unohtuiko käsiohjaus vai mikä, meni pituuden ohi, palattiin takaisin, jolloin minä jäin kuin nalli kalliolle, huutelin vaan kiipeemään puomille. Sitten kun tulin perästä, en enää ohjannut loppuun, meni viimeisen hypyn ohi ja otettiin sekin vielä uudelleen, ja suorastaan kävelin maaliin.
Elikkäs kaksi kieltoa ja aikaa paloi, silti jotain -11s.

Jos olis ollu fiksu, olis ottanu hyllyn, vaikka molemmista radoista. Virhepistemäärätkin antaa ymmärtää, että ihan hirveetä häslinkiratoja varmaan olleet, mutta ei se aina sitä tarkoita. Me tehtiin rataa kuitenkin yhdessä. Harmi vaan, ettei tässä mittakaavassa talvella saa ratoja harjoiteltua, treenikentät on paljon pienempiä. 
Mä olen yllättävän hyväntuulinen ja oikeestaan meillä oli aika kivaa. Mitä nyt pienet jälkiketutukset käväs mielessä pari kertaa.  

Ai niin, pitäiskö huolestua, kun ekalla radalla tein ennen puomia kuulemma hienon vastakäännöksen, mutta itse en muista sellaista tehneeni. Kun vielä suunnittelin tekeväni siihen ihan normikäännöksen. Miten voi tehdä jotain tietämättään. Mitäköhän muuta tein tietämättäni.


ILTATOKOT

Päästiin Pyryn kanssa toiseen ryhmään, ALO-EVL ja tänään jo siinä alotettiin. Johan tuo ALO-AVO-ryhmän jutut alko olee sitä samaa, niin jännä päästä tekee jotain uuttakin. Haluaisin äkkiä suorittaa tuon AVO-luokan pois, ni voisin keskittyy paremmin niihin uusiin juttuihin. Mutta eka pitäis opettaa luoksetulon stoppi ja siihen lukkojarrutus.
Sari piti oikein kivan tunnin, vähän erilaista tekemistä. Seuraamista, askellusta, häiriöö,"pohkeenväistöö", peruuttamista. Sitä peruuttamista me ei oikein osattu, kaikki muut meni Pyryltä aika jees.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

17.3.2014 Lääkitys kohillaan

LÄÄKITYS KOHILLAAN

Oliskohan lääkitys kohillaan, kun jo kolmatta päivää peräkkäin on aksatreenien jälkeen niin hyvä mieli. Tai sanotaan, että sellanen onnistumisen fiilis. Oikeestihan mulla siis on flunssa ja lääkityksenä Buranaa.

Helin radalla mentiin kovaa ja hiukka epäileväinen olin, että ehtisin lähes suoran putken eteen tekee persjätön, kun siinä oli vähän esteitä mun tiellä. Mutta jestas, mähän kerkesin. Onneks Pyry irtoo putkeen aikas satavarmasti ja sain vielä kääntymään hypyllekin. No eihän se nyt hirveen kaunis käännös ollu, eikä menny ihan niinku olin suunnitellu, mutta meni kuiteski, eikä vaan hypänny läpi. Kokeilin samaa kohtaa vielä toiselta puolelta, ja eikä sekään hullummin mennyt. Kiirehän siihen on jarruttamaan, mutta kerkee kun ennakoi ajoissa.

Kepeillemenotkin onnistui kovasta vauhdista, eka hypyltä ja toka putkesta. Odotusajalla tokoiltiin seuraamista.

Tauon jälkeen toisella kierroksella halusin tehdä muutaman kerran vaan pelkkää putkijarrua ja siis putkelta kääntymistä. Heli avusti palkan kanssa. Mulle jäi sellanen tunne, että vaikka suhahdin tms. niin vasta kun tömistelin jalkojani ennen putkee, Pyry tajus jutun, ja käänty ihan supertiukasti. Juhuu! Se pystyy! Se osaa! Mä osaan! 




sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

15.-16.3.2014 Mouhijärvellä

MOUHIJÄRVELLÄ

Leirillä Mouhijärvellä Mäkelän Markon opissa. Tykkäsin kovasti, hän on niin selkeä, kärsivällinen, kannustava ja ennenkaikkea mukava. Hän sai minutkin tsemppaamaan vielä kovemmin. Kaikkea olen valmis kokeilemaan, kunhan saan kokeilla myös omaa suunnitelmaani. Treenisysteemi sopi meille varsin hyvin ja sitä oltais Helin kanssa ehdotettukin. Mentiin kahdessa 10-15 minuutin pätkässä esim. eka ryhmä a,b,c,a,b,c jne. Siten Pyry jaksoi tehdä ja keskittyä, koska sai tauon välissä, koska tekee aina niin täysillä.

Mitä jäi mieleen?
-Putki suorana A:n alla. Lähetys putkeen ja hyvin kerkesin silti persjättöön toiseen päähän.
-Japanilaisen tekeminen välistävedon jälkeen tuntui vaikealta. Ikäänkuin kaksi ohjausta samalle esteelle, yhdessäkin on tekemistä. En vaan vieläkään oikeestaan oo varma miten se tehtiin ja miten se eroaa flipistä, jos nyt edes tiedän mikä se on. Suunnittelin siihen kohtaan jaakotuksen tapaisen ja se toimi hyvin.
-Niistopersjättö, mikä ihana liike, sillä sain vähän etumatkaa.
-Twisti,päällejuoksu tai kopteri. Edelleen luulen tekeväni twistiä, kun oikein kunnolla käännyin, mutta jalat ei kääntyneet, niin se onkin kai sitten päällejuoksu. Ja sitten saatiin opetella uusi "kopteri". Eikä hassummin. Tosin en tehnyt sitä vauhdin kanssa osana rataa. 
-Pitkät sivuttaiset estevälit, ääk! Usko loppuu toisinaan. 
-Poispäinkäännös puomilta sujui yllättävän hyvin. Hassua on vaan sanoa "tule, mene".  
-Takaakiertoihin tolpat avuksi, että kiertäisi vähän kauempaa.
-Muista katse, katse, katse! Lauantaina tein valssia ja katse lähti aina seuraavalle esteelle, jopa ilman koiraa!
-Valssit treenattava, ensin saatava jarruttamaan esteellä.
-Päällejuoksutkin on kivoja.
-Putkijarrut ei. Vaikka tein mitä, Pyry vaan laitto korvat luimuun ja menoks suoraan eteenpäin. Ei siis tottele. Sitten Marko laittoi lelun maahan, joka näytettiin Pyrylle ja avot miten superi käännös. Tuota ehdottomasti treenattava. 
-Enpä muista tehneeni renkaalle vastakäännöstä aiemmin. Outo kohta, mutta se vaan oli tehtävä, muuten lähti kepeille. 

Oho jäipäs paljon asioita mieleen. Osa onnistui hienosti ja osaan jäi treenattavaa. Ja tehtiin muutamia eläinkokeitakin. Kellotettiin ja kokeiltiin eri ohjauksia. Oikein hyvä mieli jäi ja tahtois lisää. Ihana viikonloppu hauskassa seurassa, vaikka pieni flunssa yritti kovastikin iskeä. 

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

12.3.2014 Yritetään yhdessä

YRITETÄÄN YHDESSÄ

Sonjan opissa Salossa oltiin ja yhdessä tehtiin rataa koko ajan. Yhtään ei Pyry possuillu, oli vaan muutamia hankalia kohtia. Tosi kiva rata, jossa juututtiin mm. yllättäen alkuun, twistiin ja yhteen käännökseen. Siinähän sitä oli tekemistä vartiksi. Todettiin myös, että kun Pyrykin tekee täysiä koko ajan, niin väsyy nopeasti ja silloin max. 10 minuuttia on laadukasta treeniä ja 15 minuuttia ihan maksimien maksimi, josta viimeinen viis minuuttia tekee muttei enää sitä parasta tekemistä.

Pääsin alusta esteelle 13 asti ja alun 1-2-3 menin valssilla, mikä onnistui ihan hyvin. Mutta sitten, kun pohdin ääneen tuleeko valssilla liian päin, niin Sonja ehdotti niistopersjättöä (tai joku sellanen, niin nuo muut sanoivat sen olleen).  Siihen kohtaan se tuntui vaikeelta, koska siinä tärkeää ajoitus. Siinä sitten putkeen olis pitänyt laittaa poispäin ja se meni yli Pyryn ymmärryksen. Yksi ohjaus jäi vielä kokeilematta eli ihan suorilla vaan. Jostain syystä en edes ajatellut sellaista ohjausta. Kisoissa olisin mennyt turvallisella valssilla.

Sitten putkesta pyöritin hypyn sisäkautta, sillä sain hiukka etumatkaa jaakotukseen. Ja sekin onnistui ihan jees. Mut laitettiin kuitenkin vielä kokeilemaan ulkokautta, josta tuli vähän pidempi matka. No ei sekään hassumpi ollut. Ja vielä jäi kokeilematta ensin ulkokautta ja sitten seuraava sisäkautta. Mutta alkuperäisen suunnitelman olisin taas valinnut. 

Keppien jälkeen olis kuulemma pitäny valssaa putkelle (kuulin myöhemmin), mutta Pyry tuli varsin hyvin vedolla, ni mitä sitä muuttamaan. Putkesta eteenpäin olikin sitten taas sellainen kohta, joka ei edes käväissyt mielessä. Siinä yhden hypyn kautta seuraava piti kierrättää takaa. Ihan kaikki meistä suunnitteli tekevänsä siihen hyppyjen väliin persjätön, eikä ne tosiaan ees toimineet. Niinpä Sonja laittoi meidät menemään kokonaan toista puolta, jolloin oma linja ohjasi hyvin seuraavan takaa, twistiin. Kun twisti on kuulemma kuopattu ja me niitä kuitenkin edelleen käytetään, niin nimettiin ne sitten zombieiksi (herätettiin ne henkiin). Siinä oli vaan muistettava kääntyä kunnolla ja annettava koiralle tilaa. Tähän kohtaan ei edes ollut muuta vaihtoehtoa. 

Viimeinen jumikohta lähti A:n alastulolta, muuri, putki, hyppy, jossa lähes täyskäännös. En vaan saanut Pyryä kääntymään tarpeeksi tiukkaan takaisinpäin ja aina osui A:lle siinä mutkassa. Meni monella muullakin siinä pitkäksi/leveäksi. Loppu olikin sitten eteenmenoa ja Pyryhän meni, vaikka itse jäin kyydistä taakse. Tosin ilman käskyä ei mennyt, vaan jäi kyselemään.

Mukava treeni, paljon hyviä pätkiä, jotka tuntuivatkin siltä. Se tunne on mulle tärkeä. En nyt tarkoita mitään täydellistä flowta, vaan sellaista yhdessätekemisen meininkiä. Pikkusen perkelettä vielä mukaan, niin avot! Mutta sitä kuulemma sitten parin viikon päästä.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

10.3.2014 Viikon tauko

VIIKON TAUKO

Pidin Pyryn kanssa viikon tauon, kun edellisenä sunnuntai-iltana kisojen ja kävelylenkkien jälkeen vasta kotona ontui etujalkaansa. Olen koko viikon tuijottanut sitä ontuuko ontuuko???? Ei onneksi ole sen sunnuntain jälkeen ontunut ollenkaan. Mutta silti pelotti, kun ei tiennyt miksi ontui. Ja pohdin milloin uskallan kokeilla taas ja mitä tapahtuu. 

No tänään sitten Saija koulutti, niin oli "turvallista" kokeilla. Päätin jo etukäteen, että ei treenata sitten ihan uuvuksiin, koska silloin väsyneenä on huonompi tasapaino jalkojensa kanssa. Ja hei, osasin/pystyin lopettamaan ajoissa. Eikä ainakaan vielä ole ontunut. Huoh.

Rata oli aika vauhtirata, ettei ainakaan mitään hirmu välistävetoja eikä tiukkoja äkkikäännöksiä. Eli oikein sopiva tähän "kokeeseen". Mutta se tiesi sitten, että kovaa myös mennään. Mutta eipä tänään pahemmin lipsunut.

Tajusin, että vaikka vauhti on kova, on vaan uskallettava mennä mukaan. Toisinaan kun jään taakse esim. sylkkärissä tms., niin huomaan todella jääväni sinne taakse, vaikka pitäisi vaan rohkeesti painaa eteenpäin. Ja tänäänkin kerkesin vaikka minne, kun vaan laittaa töppöstä toisen eteen. 

Pieniä vaikeuksia rytmittämisessä ja jarruttamisessa. Jossain kohtaa ne muistan ja seuraavassa taas unohtuu. Pätkissä menin ja oikein hyvältä tuntuva pätkä oli putken kautta hypylle ja tiukka kulma kepeille, sieltä pimeeseen putkikulmaan ja sieltä taas kepeille. Tosin takasin tullessa kepeillä jäi vika keppi pujottelematta monta kertaa, kun rupes vissiin ahistaa kun kepit läheni seinää vinottain. Näin, että katsoi siinä kohtaa jo hypylle, niin tuli sitten oikaistua. Siinä meille ainakin hyvä treenin paikka. No eipä tuo kovin hyvältä kuulostanut, mutta se vaan tuntui hienolta ja siitä jäi niin hyvä mieli. Pienet on ilot.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

2.3.2013 JAU-kisat

JAU-KISAT

Tänään ei tuloksilla juhlittu. Ekalta radalta 15vp ja tokalta 10vp. Tuli taas kierrettyä ylimääräisiä lenkkejä, kun ohjaus on myöhässä. Helinin Jarilla helpohkokuvioiset radat. Mutta ekalla radalla päissä aina hypyt pituussuuntaan. Ne on jotenkin hankalammat hypätä.

Ekalla radalla alussa suora, joka oli koko kentän pitkän sivun mittainen + lähes suora putki vielä lyhyellä sivulla. Niin voitte arvata, että sen jälkeisellä hypyllä pikkasen valahti. Suoralla saatiin yksi rima alas, kun varmaan käänsin katseen liian aikasin pelättyyn muuriin. Taisin saada kosketuksesta myös virheen, kun ongin Pyryä takaisin kehiin lähes selän takaa. Sitten saatiin vielä yksi kielto, kun ei sitten irronnutkaan poispäinkäännöksellä hypylle, vaan pyöri siinä hetken. Muuten kai ok, jos siihen nyt muuta enää jäi jäljelle.

Toka radalla olin vaan niin myöhässä vastakäännöksessä, että irtos sen verta herkästi ja juoksi koko A:n ympäri ja jatkettiin sitten matkaa. Voi elämä. Miten mun on niin vaikea saada käännöksiä onnistumaan, kun Pyryllä on sata lasissa. Mutta A:lta siis kielto ja puomilta ylösmenovirhe. Nou, jo elämämme toinen! Kun ei vaan joka kohdassa muista aina kaikkea. Mutta nyt kun mentiin rata lähes vastapäivään, niin loppusuorasta jäi ainakin ihan hyvä fiilis. Putkelta laitoin takaaleikkauksella hypylle, niin sain hyvin samalla käännettyä keinulle, joka oli vähän vinossa menosuuntaan nähden. Hyvä kontakti ja lupa loppusuoralle. Pyry tais olla maalissa paria estettä ennen mua. 

Kieltoineen ja kiertelyineenkin ajat oli nopeet. Mites sitten, kun kaikki onnistuis priimasti. Ajoista ei siis tartte huolehtii, vaan ainoastaan puomin ylösmenon rytmityksistä, käännöksistä, putkijarruista, rintamasuunnista, käsistä, katseesta, ...

Illalla vielä tokoiltiin

Kolme omavalintaista kisanomaista liikettä. Otettiin seuraamista ja liikkeestä pysähtymiset. Periaatteessa kaikki meni ok. Mutta halusin Tainan sanovan ylimääräisiä käsky-sanoja väliin. Seisomisessa, kun olin jo vieressä, meni aina tokalla istumaan perusasentoon. Eka hämy ei haitannut, mutta osas laskee, että tokalla sitten ainakin. Pöh.