sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

24.7.2015 Timon tahtiin

TIMON TAHTIIN

Ihanaa oli päästä taas treenaamaan moneen moneen viikkoon. Tosin se kyllä vähän "pelottikin", että mikä meidän kunto ja lentääkö tuo mustavalkoinen iloisena kuin ilmapallo. Mutta hänpä olikin varsin hyvin kuulolla. Ohjaajalla kävi yhdessä kohtaa vähän hitaalla. Timo Liuhdon rata oli kiva, paljon putkijarruja, saksalaisia ja whiskejä.

Alku sujui ekalla suht hyvin, mutta sitten kun kokeilin jotain erilaista siihen, niin siihen jäin jumiin. Putkijarruhan mun tarttee tehdä vastakäännöksellä tai vähintään puolivalssilla. Mikään suhina ei todellakaan riitä. No sitten kun tein vastakäännöksen, mun olis pitänyt samaan kohtaan tehdä heti toinen. Se oli mulle vaikeeta, sitä paitsi oikeesti rupes huippaa. Sinänsä mielenkiintoinen kuvio, jota haluan vielä kokeilla kyllä.

A:n edessä oli putki syöttämässä, siinä välissä sivussa hyppy, jonka takaa piti mennä. Sanoin Anulle, että en todellakaan tee tuohon pakkovalssia, koska "pelkään", että menee putkeen. Niinpä, koska ollaan vieläpä treeneissä, lupasin Anulle, että teenkin sen pakkovalssin ja vieläpä ekaksi. Eikä siinä ollut mitään ongelmaa, Pyry ei edes katsonut putkeen. Ongelma olisi saattanut tulla, jos Pyry ei olisikaan pysähtynyt A:lle, mutta toisaalta sitten olisin päässyt muistuttamaan siitäkin.

Jännä vaan, miten Timon valinnat toimikin upeesti ja omat valinnat joissain kohdissa ei niinkään. Tämän totesin, kun treenin jälkeen vielä kokeilin paria saksalaista. Mutta kaikenkaikkiaan meillä meni ihan hienosti. Rata tuntui tosi kivalta ja sujuvalta. Whiskyt sujui ainakin ihan superisti. Parissa kohtaa aliarvioin Pyryn vauhdin, niin sain sitten leijeröidä muutamia esteitä (en siis vain yhtä). Mutta mitäs siitä, onnistui se niinkin. Joillain on kauko-ohjattavia autoja ja lentokoneita, mutta mullapa onkin kauko-ohjattava koira. Nih.

Ja ihanaa ihanaa ihanaa, Pyryn sisko Voltti pyöräytti 6 pentua!!!! Kunpa tilanne olisi töiden puolesta syksyllä toinen, niin saattaisi olla meilläkin pupsi. Ehkä ens vuonna sitten. Huoh!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

1.7.2015 Marilla

MARILLA

Masa vei Pyryn ensin Jaanalle ja Jaana toi Pyryn Friskuun, niin mä pääsin tulee suoraan töistä Remediumiin. Jaanalla ja Benjillä oli aika meidän jälkeen.

Nyt kun vielä muistais mitä kaikkee Mari sanoi. No, totesi, että joo jotain täällä takapäässä on juntturassa. Lanne jostain nikamasta 2 ja 3 häntään asti. Ja oikea takajalka oli hieman kääntynyt sisäänpäin ja joku pien osa jopa siirtynyt himpun. Mutta tää ei ollut kahden viikon takaa, vaan jostain kauempaa. Mutta Mari tuntui saavan jumit auki, thank god! 

Ei Pyry ainakaan kovin kipee ollut tai sitten on hirmu kipukynnys, kun hää vaa makas lattialla ilman mitään hihnoja ja mua. Pari kertaa nosti päätään, et onks täs pakko olla ja kuitenkin jaksoi koko tunnin. Pyry on kiltti ja helppo "potilas".

Nyt sitten pariin viikkoon ei fresbeen eikä pallon heittoa, eikä agilityä. Uida saa, jos ei hyppää laiturilta eikä pompi vedessä hulluna. Tää tuli kyl ihan sopivasti, kun on treeneissäkin agitauko. Tosin näin lomalla olisin toki halunnut treenata jotain iteksenikin. Mutta nyt otetaan iisisti ja 2-4 viikon päästä käydään näyttää Marille mikä tilanne. Yritetään sitten vaan lomailla, vaikka se ei kyl Pyrylle ole helppoa.

30.6.2015 Open Class

OPEN CLASS

HiHan tiistaitreeni, eikä meillä ollut kouluttajaa, niin vedettiin edellisen ryhmän rata, joka oli tulevan viikonlopun agirodun Open Class -rata. Niin, siis me, eli minä ja Marjo, muita ei ollut paikalla. Olihan se kiva, kun rata oli valmiina, mutta lopussa esteiden roudaus koppiin takas, huoh.

Alun suoran, hyppy-muuri-pituus, jälkeen 90 astetta putkeen. Siinä oli meillä suurin säätö. Vaikka kuinka ajoissa lähdin liikkeelle näyttämään, että käännytään, niin joo, kääntyihän se, mutta melkein tuli aina jaloille. Paras ohjaus meillä oli tuohon kohtaan, että lähdinkin sieltä muurin ja pituuden välistä ja valssasin putkeen. Ja avot, se kääntyi kuin unelma. Valssit Pyryn kanssa ei oo olleet mun suosikkeja, mutta täähän tuntui suorastaan flowlta. Oishan siinä voinu takaaleikata jopa kolmeen otteeseen kepeille asti, mutta sitä en tullut kokeilleeksi. Valssasin sitten sen kolme kertaa. Ja kepeillehän Pyry menee, olin minä missä tahansa.

Keppien jälkeinen elämä oli mielenkiintoinen. Eka tiukka kurvi ja sitten Pyry meni lähes ilmasin itekseen koko kierroksen, vaikka esteet ei olleet ihan linjassa. Joku on niin estehakuinen, että mua ei näköjään juuri tarvittu. 

Sitten lopussa kokeilin paria ohjausta pimeän putkikulman ja renkaan jälkeen. Ehdin jopa valssaamaan, kun lähdin ajoissa sillä aikaa, kun Pyry suoritti putkea. Mutta valssi valutti aavistuksen enempi ja sitten joutu tekee pakkovalssijaakotuksen. Mutta nekin sujui. Meille sujuvin siihen kohtaan oli saksalainen, jonka jälkeen ei tarttenut tehdä oikeestaan mitään, kun juosta maaliin.

Tehtiin sitten tuo rata pari kertaa nollana läpi. Jihuu, vaikka eihän se hirmu vaikea edes ollut, mutta silti. Ja kivaa oli, paitsi se esteiden pois kantaminen.

Tarkkailin Pyryä, kun viime tiistain jälkeen kolautti riman koivillensa ja piti hetken takajalkaa ilmassa. Niin nytkin väsyneenä mielestäni takapään liikehdintä ei jotenkin näyttänyt olevan normikunnossa, tai en ollut varma oliko jotain vai ei. Onneksi oli varattuna Mari seuraavaksi päiväksi.