sunnuntai 28. tammikuuta 2018

2018-01-28 Miksei aina voi olla perjantai

MIKSEI AINA VOI OLLA PERJANTAI

Olen tehnyt hullunlailla töitä koko viikon. Onneks mul on kennelpoika. Se kyllä hoitaa nuo, muttei treenaa. Jotain pientä sisätokopätkää olen sitten viikolla vaan tehnyt. Eli vaikka mulla on vapaakortti, en ole enää jaksanut yömyöhään lähteä treenaamaan.

Viikko sitten perjantaina toki olin ohjatuissa Saijan treeneissä. Silloin otettiin suoran hypyn ja takaakierron erottelua. Takaakiertokäskyt saisi tulla aikaisemmin ja avuksi saa ottaa verkkorullan, ettei oppisi hyppäämään liian läheltä. Juuri kyllä luin jonku facepäivityksestä, että joillekin koirille ei oikein mikään tuohon auta. Mutta onhan se silti kokeiltava, jos vaikka...
Toinen teema oli pakkovalssi. Ja siinä oli kyllä vaikeuksia. Oman liikkumisen kanssa oli jonkun verran ongelmia, ensin peruutin. Jo Pyryn kanssa muistan, että oli ajoitusongelmia. Niin nytkin, odotan, että Rane sieltä tulee, sitten onkin jo mennyt ohi. Ja kuitenkin Ranen piti antaa tulla estelinjan yli, koska muuten ehtii vielä kääntyä liian aikaisin väärälle puolelle. Avainsana on tietysti merkkaus, ja sen opettelu. Ja siinä onkin meille kotiläksy.
Siinäkin oli vähän haastetta, jos käytän lelua kädessä. Ranen hampaat on siinä kiinni alta aikayksikön. Niinpä lelu taskuun vähän rauhotti.
Pakkovalssin voi tehdä "etuperinkin", mutta opetellaan nyt ensin tämä tyyli.

Heti seuraavana päivänä lauantaina oli pakko mennä hallille tekee kotiläksyjä. Oli siinä edelleen ensin hankaluuksia, mutta meni jo paremmin.
Jotain pientä tottista tein myös. Kokeilin luoksetuloa, jota ei olla tällee tokomaisesti tehty varmaan koskaan. Ja ei ymmärtänyt "sivulle"-käskyä noin kaukaa. Pitää aloittaa pieneltä matkalta.
Toinen huomio oli, kun jätti makuuasentoon, niin eipä kestänyt mun palaamista kasvotusten, vaan lähti pakittaa ja ylipäänsä lähti liikkeelle. 
Tokoon tarvitsisin kyllä myös jonkun koutsin. Tai ainakin mun pitäis tehdä kunnon suunnitelma pienillä askelilla.

Ihanaa taas perjantai ja Saijan treenit. Fiilis ei ollut kyllä paras mahdollinen, kun vasta varttia vaille kasi lähdin töistä, kiireellä paikalle ja olin väsynyt. Mutta toiveikkaana silti, että tänään menisi hyvin. Se henkireikähän tämä harrastus on, että unohtaa työasiat ja mieli virkistyisi.
Rane vaan tuntui entistä vauhdikkaammalta, jos se on mahdollista tai sitten minä vaan olin hidas. En tiedä mistä johtuu, mutta rimat kolisee tai jopa putoo ja ne on kuitenkin alhaalla. Huutelen vissiin esteen päällä, eikä joudu juuri hyppäämään niin ryntää vaan eteenpäin, ei ole vielä sellaista estefokusta eikä kropan hallinta aina riitä. Mutta vielä ei kuulemma tarvii puuttua.

Tehtiin ensin sivuirrotusta, joka mielestäni meni ihan hyvin. Hyvin irtoo. Sitten piti taas tehdä SE, no se se, ...pakkovalssi tai ainakin pakkovalssimainen liike. Buaaaa. Ei oo mun selkärangassa se liike vieläkään, eikä merkkaus varsinkaan. En vaan tajuu. Menen jotenkin lukkoon tai jumiin, sanon vaan jees, mutta aivot ei tunnu toimivan. Minkäs sille voi, jos käyn vähän hitaalla. 
Radan pätkää oli kiva tehdä. Vikkelähän tuo on, ettei ole liiemmälti aikaa hukattavaksi mun osalta. Hyvin lähti sivuirrotus, takaakierto jees, mutta sitten tuli flänkkäys (yllätys, helposti lähtee), pieni huomio ja taas mennään. Viimeistä putkea vailla ja ....väärään päähän. Hah. Piti ehtiä Ranen "edelle" rikkomaan Ranen linja, niin sitten sain ohjattua oikeaan päähän.

Nyt jäi vähän sellanen fiilis, ettei osattukaan. Voiko tän laittaa iän piikkiin. No läksyjä tekemään. Miksei aina voi olla perjantai. 

tiistai 16. tammikuuta 2018

2018-01-16 Etäpäivä

ETÄPÄIVÄ


Viime torstaina käytiin hallilla klo 21 jälkeen treenaamassa. Tarkoitus oli "väsyttää" Rane, niin että nukkuisi aamuun asti. Ei auttanut, heräsi neljältä, huoh.
Treenailtiin taas vähän sitä ja vähän tätä.


Perjantaina alkoi Saijan penturyhmä, jippii, nyt kerran viikossa. Sieltä saatuja kotiläksyjä voi sitten käydä vapaakortilla itekseen hallilla treenailemassa. Ihan parasta.
Tehtiin ekaa kertaa muuria ja samalla siihen perään parin hypyn kanssa myös ekaa kertaa persjättöä. Sanoisin, että muuri ja persjättökin meni hyvin, mutta sitten oli vähän vaikeuksia hypyllä, kun olis pitänyt pyörittää takaakierto. Siinä oli yllättäen aikaa, niin ohjaaja ehti liian pitkälle ja oli siivekkeen edessä/tiellä. Ja siellä edessä, kun oli putki, niin sinnehän tuo oli jokakerta menossa. Hyvin irtoo. Mutta eipä kuitenkaan mennyt putkeen asti. Hyvin myös kuunteli, ohjeet vaan kun tuli myöhässä. 
Sitten tehtiin puomia maassa (alla pari putkenpidikepussia, että saatiin edes vähän alamäkeä) ja otettiin vauhtia myös hypyltä. Oli kyllä muutama niin superhieno hyvävauhtinen pysäri ja luvalla pois. Jes!


Tänään oli etäpäivä. Ihan mahtavaa, kun voi käydä keskellä päivää treenaamassa.
Eka tein Pyryn kanssa vähän seuraamista, liikkeestä maahan, seuraamista oikealla puolella, puolenvaihtoja edessä ja takana ja noutoa. Ja olihan se pakko tehdä vähän aksaakin, 15 cm:n rimoilla. Ja voi että se oli ihanaa, ja niin helppoa, kun koira osaa.
Ranen kanssa tehtiin myös ensin vähän tokoa, seuraamista ja noutoa. Jännästi tuntuu noutavan aina oikean kautta, vaikka kapula olis missä asennossa.
Aksassa tein takaaleikkauksia ja oikea-vasen erottelua hypyllä. Kaikki vaihtelevalla menestyksellä. Silti tuntui kivalta, kun pystyy jo menemään muutaman esteen pätkiä. Viimeiseksi vielä vähän rengasta, joka tuntui sujuvan niinkuin vanhalta tekijältä.
Mun kullanmurut.

lauantai 6. tammikuuta 2018

2018-01-06 VAPAAKORTTI

VAPAAKORTTI


Hommasin sitten vapaakortin Lägin halliin. 4 kuukautta saa käydä treenailee omalla aikataululla. Tänäänhän se piti sitten ekaa kertaa käydä, Rane vaan pääsi. Ihanaa oli treenata ihan rauhassa (kun ei ollut muita edes tulossa), ja kun ei ollut mitään aikalimiittiä. Toki jokin suunnitelma olisi hyvä olla olemassa. Ehkä ens kerralla.


Yritin taas aloittaa tokolla, seuraamisella. Mutta on se vaan vaikeeta keskittyä siihen. Muutama askel kerrallaan vasta mennään.
Vauhti on aina hauskaa ja kapulan nouto menikin ihan superisti.
Parit tolpan kierrot ehkä 7 metristä, mutta ei kyllä vielä juurikaan kauempaa.


Sitten aksaa. Kontakteja hyvin, jopa sain Ranen keinulle, kun se alku siitä ylösmenosta jänskättää. Sitten nostin pois. Otinpa sitten puomin alastulolta lähdön putkeen ja hienosti odotti lupaa.
Rengas meni tällä kertaa ihan päinvastoin kuin viimeksi eli tosi hyvin.
Tehtiin myös "hyppytekniikkaa" neljällä hypyllä, kun ne oli siellä sopivasti jo valmiiksi. Ne meni hyvin lähettämällä lelulle tai ilmankin tai ohjaamalla sivusta kummaltakin puolelta, nätisti hyppi.
Sitten vielä putki ja pari hyppyä, joilla tein mm. sylkkäreitä ja kokeilin takaaleikkauksia. Sylkkärit meni hyvin, mutta takaaleikkaukset ei. Seuraavalla kerralla yritän keskittyä vaikka niihin sitten.


Olipas kivaa ja Rane oli reipas.

2017-12-31 VUODEN VIKAT

VUODEN VIKAT


Käytiin Saijan ja Tanjan kans hallilla treenaa. Rane sai treenata ekaks.
Yritin vähän seuraamista, mutta ei oikein kyenny keskittymään. Sitten tehtiin pari tötsän kiertoa, jossa ihme ja kumma Rane lähtikin hyvin, vaikka en näyttänytkään kädellä. Mä vähän ohjaan tokoa agilitytyyliin. Sitten tehtiin kahden lelun leikkiä. Joka oli ihan jees.
Mielestäni paras oli meidän ihkaeka ruutukokemus. Laitettiin lelu ruudun yläosaan ja hyvinhän tuo sinne meni lelun hakemaan. Mutta sitten ei laitettukaan lelua ja ajattelin, että mitenkähän tässä käy. Mutta usko koiraan, sehän on ihan huippu, sinne läks vaikka näki, ettei siellä mitään ole. Saija heitti lelun juuri kun tuli ruutuun. Vautsi.
Aksat jäi tekemättä.


Sitten lähdin lenkille ja kun tulin takas menin Suskin kans juttelee ja lopulta tehtiin vielä pentujen kanssa mm.keinun paukuttamista. Ranea jänskätti vähän mennä kontaktille, kun sitä tehtiinkin näin päin, että keinu on viiden sentin korkeudella ja itse sitten liikkeellään paukauttaa sen.
Rengas oli ihan mahdotonta jostain syystä. Väisti varmaan kymmenen senttiä ennen monta kertaa. Ja minähän en luovuta. Renkaan jälkeen vielä pari Aan kontaktia.


Illalla Jaana tuli koirineen kylään. Ketään ei eristetty, mutta saihan noita poitsuja vahtia. Pyry nyt loikoili vaan sohvalla eikä katsonutkaan Penaan päin. Mutta Ranea pitikin hieman valvoa. Lumi kans vaan makoili hermostuneesti lattialla. Meillä oli telkkari päällä ja musat aika kovalla.
Eka pamaus, kun kuului, Rane murisi hetken, ihmetteli ja jatkoi sitten luun syömistä. Yhden aikoihin käytin ulkona ja koko ajan kumisi jossain. Just ennenku mentiin ovelle, kuului lähempää isompi pamaus, ja mitä tekee Rane....heilutti häntää! Ihanaa!


Yöllä vielä tein jotain suurpiirteisiä tavoitteita paperille tälle uudelle vuodelle.


RANE,RANSU,RAUNO,RANSKIS...
Agility: opetella kaikki esteet + ohjaustekniikat, ehkä jopa kisata joku      möllikisa loppuvuodesta.
Toko: Tokossa tarttisin jonkun suunnitellun kurssin tai käydä silloin tällöin jollain prolla, kun itse en osaa. Kaikkien luokkien liikkeitä tietysti pitäis jo opetella, mutta se vaatis todella jonkun neuvomaan. Mutta jos vähintään ALO-AVO-luokan liikkeet olisivat jo paremmalla mallilla loppuvuonna.
Rallytoko: Vähintään ALO-AVO-luokan liikkeet hanskassa.
Oma asenne: yritän aina olla positiivinen, koska Rane on todella herkkis, eikä kestä mun hermostumista. En vertailis muihin, tehtäis vaan omaa juttua omaan tahtiin. Ei mitään "mutta, kun..."-lauseita. Yritän keskittyä tekemiseen kunnolla ja tekisin vaan parhaani.


PYRY,PYRTSI,PYRHÖNEN...
Toko: AVO-luokka vähintään korkattua ja opetella sellasia mitä oikeestaan ei koskaan olla juur treenattu (vaikka olis pitäny, mutta kun en osaa) esim. tunnari, ohjattu nouto, ja tyhjään lähettäminen.
Rallytoko: vähintään RTK-2 ja uusien liikkeiden opettelu tietty esim. putki (ilman agilityvaihdetta)
Vepe: Lähdöt kuntoon, siitä on niin paljon kiinni


Ihanaa tästä se alkaa pian jokaviikkoinen treenailu kahden ihanan vauhtivillen kanssa! Pääasia, että meillä on kivaa ja saadaan kokea wow-fiiliksiä onnistumisista!
Hyvää Uutta Vuotta kaikille!