PÄÄSIÄISENÄ SITÄ JA TÄTÄ
Keskiviikkona oltiin Saijan treeneissä pitkästä aikaa. Tarkoituksena tehdä varovasti ja vähän. Oltiin kyllä aikas kuutamolla. Ehkä muakin jännitti ja olin jotenkin ylirauhallinen, yrittäen sillä muka rauhottaa Pyryä. Pah. Pyry oli ihan täpinöissään eikä ollut kovin hyvin kuulolla.Hän vähän lenteli. Katsoiko sitten mua vai mitä, mutta kaatoi siivekkeen ja pamautti siihen varpaansa. Hetken oli kolmijalkanen, tällä kertaa vasen takajalka. Voi itku, kyllä taas säikähdin, mutta hetken päästä oli taas normaali. Saija vielä tutki varmuudeks, eikä reagoinut mihinkään ja kulkikin normaalisti. Tehtiin sitten enää parit kontaktit ja yhet kepit A leijeröiden. Se me sentään viel osattiin, jos kaikki muu oli unohtunut unholaan.
Kunnon jäähdyttelylenkki ja vielä piti jännittää kotipihalla, kun otin autosta. Jee koira neljällä kontilla! Huoh!
Saija kertoi huikeita uutisia muuten, ÄssäVoltteja tulossa toukokuussa! Jännää! <3 <3 <3
Torstaina oli HiHan omatoimitreenit. Ja siellä olikin esteet lähes ympyrässä. Ei tarvinnut tehdä siis mitään äkkikäännöksiä. Ainoa "hankala" paikka oli puomi-putki-erottelu. Eikä siinä ollut meille mitään hankalaa. Vähän taas kontakteja, eikä muuta. Pyry oli huomattavasti paremmin kuulolla kuin keskiviikkona. Saija-kiltti katsoi naapurikentän aidan yli lopuksi vielä, että liikkui puhtaasti. Ja huokaista sai taas vasta kotona, kun otin autosta. Kaikki hyvin, so far.
Lauantaina kävin ostamassa aurauskepit (hah,lunta odotellessa!) ja alotettiin vepen rantautumistreenit ja tehtiin vähän tottista. Onneksi voi jo omalla pihallakin tehdä jotain. Ihanaa, kun on monta vapaapäivää. Tänäänkin ollaan tehty jo pari pitkää kävelylenkkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti