SAMALLA KARTALLA
Maanantaina tuurasin Heliä kouluttamalla ekan vuoron. Heliltä sain Tanelin radan, joka näytti vaikeahkolta ja ajattelin, ettei mun ja Pyryn treenistä ehkä mitään taidokasta tule, koska keskittyminen molempiin, kouluttamiseen ja treenaamiseen, ei silloin ole ihan ykkösluokkaa. Mutta hei, ylläri ylläri, mehän oltiin ihan samalla kartalla. Ja rata ei loppujen lopuksi ollut ihan supervaikea. Se oli kiva siinäkin mielessä, että pystyi kokeilemaan eri vaihtoehto-ohjauksia.
A:n jälkeisessä elämässä mietin, miten saan etumatkaa ehtiäkseni taas asemiin seuraaville esteille. Hetki siinä meni, kunnes tajusin, että niistopersjättö oli ihan ehdoton ja varma. Yllättäen se kohta tuntuikin tosi helpolta.
Radalla tarvittiin myös jarruja parissa kohtaa. Ja meillä on ne monesti olleet vähän hukassa tai ainakin ruosteessa. Mutta tänään ne oli taas matkassa.
Oikea ja vasen -käskyt kaukona löysivät tiensä myös pientä pururataa sinne korviin asti.
Treenistä jäi tosi hyvä fiilis. Ja siitä eiku kouluttamaan muita.
Keskiviikkona vähän samaa Saijan treenissä. Samalla kartalla jälleen Pyryn kanssa. Aika mahtavaa! Saija tarjoutui kuvaamaan ja silloin yleensä paineet kasvaa, eikä siitä tule kovin edustavaa filminpätkää. Mutta lopputulos ei todellakaan ole hullumpi, ihan kehtaa itsekin katsoa.
Ihanaa tehdä takaaleikkauksia ja onnistunut persjättö, takaakierrotkin onnistui aika hyvin. Parit rimat tuli niissä alas, mutta silloin olin kyllä itse Pyryn linjalla. No okei yhdessä kohtaa hyppäsi vaan liian läheltä ja vähän laiskasti nosteli takajalkojaan. Ja ihan loppuun valssi oli taas paras, vaikka matkalla aina keksin jonkun kummallisen saksalaisen tai muun sellaisen.
Vaikein kohta alkoi takaaleikkauksella ja jatkui kulman yli pitkällä välillä. Siinä paras oli vaan ottaa heti kiinni, muuten kaarratti ja meni turhan läheltä väärää estettä. Kokeiltiin myös takaaleikkauksen jälkeen vastakäännöstä, mutta se oli liian liikkuva ja Pyry hakeutui joka kerta sille väärälle esteelle. Nopeesti kokeilin vielä backlappia ja joo hyvin irtoo, kun on ajoissa asemissa.
Ja osasin jopa olla liikkumattakin oikeassa kohdassa. Ja se ei ollut vahinko, niin olin suunnitellutkin (lue: oppinut viime kerralta). Ja kasvattajatäti oli tyytyväinen. Yhä enempi ollaan Pyryn kanssa samalla kartalla ja samalla radalla, ja sehän tuntuu ihan agilityltä! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti