sunnuntai 28. helmikuuta 2016

2016-02-27 Tupla tai kuitti

TUPLA TAI KUITTI


Sovittiin Pyryn kanssa, että nyt tehdään nolliakin välillä, kun on ollut pitkä tauko, ettei taas niitä kuitteja.


ATTllä siis kisaamassa Luomalan radoilla. Ei mitään vaikeita mun mielestä, mutta silti tosi vähän nollia makseilla. Paljon niistoja ja hieman hankalia keppikulmia. Hyvin alkoi, minä taas jännitin, eikä sitä auttanut yhtään, että lähdin ihan viimeisten joukossa. Ja miten voin näyttää videolla niin rauhalliselta, suorastaan laiskan löysältä. Ehkä mulla vaan sydän juoksee hurjaa vauhtia, ei jalat. Tähän on pakko keskittyä jatkossa, ei ole enää varaa antaa yhtään sadasosaa.


Eka rata tuntui surkeelta, mutta ei näyttänytkään videolla niin pahalta. Kolmas este aiheutti päänvaivaa, ottaako pakkovalssilla + flipillä vai twistillä. Valitsin sitten pakkovalssin, jossa olin vähän myöhässä, kun Pyry ehtikin ohi. Toinen virhe tuli kepeillä. Kyllä! Ehkä itsekin oletan liikaa, että Pyry menee mistä vaan. Ja meneehän se, jos olisin pysynyt taka-alalla, mutta mun liike vei sen väärään väliin.


Tokalla radalla monta niistoa, joista tykkäänkin. Jonkun verran tuli vähän liian isoa kaarrosta ja kontaktit, ai ai ai, voi sanoa, että kaikilta lähtee liian liukkaasti ilman lupaa. Hankala kohta A:n ali putkesta lyhyellä etäisyydellä heti kepeille, mutta Pyry handlas, kun vaan ajoissa huutelin "kepit kepit". Mutta hei, nolla, ja toiseksi, jee jee jee, vihdoinkin!


Kolmas rata sitä samaa Luomalan käsialaa, hyppis. Loppupuolella ikävä kepeille vienti. Moni meni maalihypyn samalla. Päätin vaan hiukka vekata ja samalla sain leijeröityä yhden hypyn. Eipä siinä muuta hirveen hankalaa kuin tietysti  hyppyjä ja kepitkin hieman ansana aina linjalla. Ja ihmeiden aika ei ole ohitse, tehtiin taas nolla ja tultiin neljänsiksi. Oomaigaad me tehtiin se, tupla!! Ei oikein vieläkään tajua.


Nyt kun kerkee taas paremmin kisaamaan ja ehkä treenaamaankin, niin jos se pahin jännityskin häviäis. Mutta treenattavaa riittää. Numero uno, kontaktit kisoissa. Toinen on keskittyminen tekemiseen. Ja kolmas juokseminen. Neljäs oikean ohjauksen valinta. Ja ja ja...


Mutta happy happy, me tehtiin se, Pyry hienosti kuulolla. Meno tuntuu suht kivalta Minkäs sille voi, jos ohjeet tulee aavistuksen liian myöhässä ja ehkä vähän epäselvästi. Pitäis taas muistaa, että sitten kun tuntuu, että liian aikaisin, niin sitten on todennäköisesti ajoitus kohillaan.


Rupesin sitten yön tunteina laskee kisakirjasta niitä nollia ja olihan siellä 7 ja yks tupla ja eri tuomareilta, mutta yks hypärinolla liikaa. Eli nyt tarvitaan vielä yks aginolla. Luulis sen olevan helpompaa kuin tuplan hankkiminen. Ens sunnuntaina taas Lietoon kirmailee.



2 kommenttia: