maanantai 11. heinäkuuta 2016

2016-07-10 Kultaa taikka kunniaa

KULTAA TAIKKA KUNNIAA

Rankkasateessa matkaan kohti Agirotua, mutta Ylöjärvellä vain aurinko paistoi. Meidän radat ei kyllä häikäisseet auringon lailla. Ja sekös mua pännii. Mutta Anu (Rajaheimo), Laura, Pasi ja Eino pelasti päivän. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana...

Jos autossa jo ennen Ylöjärveä sydän hakkaa hulluna, niin eikös se oo vähän liiottelua. Ei haluu jännittää, mutta minkäs teet. Pyrykin oli vähän huonosti kuulolla tai juuri siksi. Me Pyryn kanssa tartutetaan toisiimme tuon jännityksen. Onko järkee vai ei...

Eka rata oli espanjalaisen tuomarin seniorirata. Olihan siinä vähän tekemistä, mutta ei mun mielestä ollenkaan vaikea. Paitsi silloin, jos jännittää ja koira ei ole kuulolla. Rimoja putos monta, siis todella monta. Ei kiva, hyvin alko. Alusta oli muhkurainen nurtsi, että liekö Pyryllekin shokki, että missä sitä joutuu oikein juoksemaan rataa. Me ollaan sentään totuttu melkein tasaseen ;) haahaaa. Oikeeta rataa kyl mentiin, mut en muista missä kohtaa tuli hylly, olisko menny väärään päähän putkea. Menin sitten radan jälkeen lämppähypyille kokeilee, että mikä niissä rimoissa on kun ei pysy. No pysyihän ne. Ja pysyivätkin sitten loppupäivän. Onneksi.

Kävin ihan eka tutustumassa OpenClass tasoituskisan rataan. Sitten tutustuin ja kisasin tuon senioriradan. Ja vasta sitten juostiin tuo OpenClass -rata. Se nyt meni muuten ok, mutta menin kahden hypyn välistä tehdäkseni pakkovalssijaakotuksen, mutta Pyry tekikin vähän isomman kaarroksen ja hups valahti keppien läpi ja takasin. Ei kai siinä muuta virhettä tullut, mutta hylly kuin hylly. 

Sitten monen tunnin odottelun jälkeen päästiin joukkuekisaan. Sitä ennen vaan piti hommata lapsenvahti, kuvaaja ja koiran pitäjä. Laura kun meni Pirkon lisäksi Anun Whoopyllä, koska Anu itse oli tuomaroimassa. Laura hommas jonkun tutun Einon kaveriks, Anu hommas kuvaajaks Jouni Kauton ja mä hommasin Mira Pihlajamäen koiranpitäjäks ja sattumalta heidän jenginsäkin (Mira&Satu) oli vailla koirien pitäjiä.
Meillä oli siis Saijan kasvattien porukka, jonka nimi oli tällä kertaa Mustosen Muikeet. Luvattiin lisätä Mustosen mainetta ;) Ja Mustosen Muikeita siis Laura ja Whoopy, Pasi ja Bätmän, minä ja Pyry, Laura ja Pirkko. Ja radat meni vallan mainiosti ja nopeesti. Whoopy 10, Bätmän 15, Pyry 10 ja Pirkko 0. Yhteensä 35 virhepistettä.

Meidän virheet tuli yhdessä kohtaa, kun "pelkäsin" kohtaa, jossa A:lta tullessa piti kääntää 90 astetta hypylle ja siitä pituudelle. Just sellanen ällö valssipaikka, jossa helposti jään hitaana Pyryn linjalle. Ja niin jäin nytkin, kun keskityin vaan siihen hyppyyn katsomatta A:ta, jonka seurauksen Pyry ei ottanutkaan alastulokontaktia, varasti siis, enkä tietysti ollut siihen varautunut. Pyry yritti raukka sitten minua vielä väistää. Eli alastulovirhe ja seuraavan hypyn rima putosi ja samalla siivekekin kaatui, kun Pyry räpiköi siinä päällä. Mutta muuten ihan jees rata. Aina vaan jotain.

Välillä aina kuuluttelivat "johdossa yhä Mustosen Muikeet". What? noilla virhepisteillä? Onkohan ne nyt laskeneet oikein? Vielä lopussa ei tiedetty oltiinko kärjessä vai pudottu monta sijaa. Kunnes tuli kuulutus, että voiton vei Mustosen Muikeet!!!!! Ihan huikeeta! Yli 50 joukkuetta! Ei menetetty Mustosen mainetta;) Ihan uskomatonta ja niin hauskaa! Kiitos Muikeet ja Anukin seurasta, te ootte ihan parhaita. 

 

2 kommenttia: