AINA JAKSAA AKSAA
Olipa kolmannet pikkujoulut, kolmena peräkkäisenä viikonloppuna, huh. Rankkaa tuo juhliminen, mutta ei niin rankkaa, ettei jaksais suoraan niistä tulla aksaamaan. Aina jaksaa aksaa. Eri asia oliko aivot aina mukana radalla.
Enivei tänään oli kahden treenin treenipäivä, kouluttajina Saija ja Anu. Tehtiin kumpikin treeni kahdessa kymmenen minuutin osassa ja sehän sopi meille paremmin kuin hyvin.
Eka rata oli tosi kiva, tykkäsin, sopivan haastavaa. Pelkkä vekkaus ei oikein pelittänyt, vaan vastakäännös, sano Saija. Ja sehän toimi upeesti. Miksen mä tajunnu sitä tehdä. Höh. Kepeille me osattiin mennä, takaaleikkauksella.
Ja takaaleikkauksessa (toisessa kohtaa) käsi alas Sari! Keppien jälkeen kokeilin pakkovalssia, saksalaista ja ylläriwhiskyä, ei taas sekään tullu omaan päähän mieleen. Kaikki onnistu, mut whiskyt rulaa, tykkään niistä ja ne vaan toimii meillä hyvin. Ja puolivalssilla taas kepeille. Ja voi miten vaikeaa oli ottaa se yksi askel. Joskus ei vaan tieto mee perille asti, rautalanka ei väännykään. Mutta tosi kivaa oli ja osattiinkin tosi paljon.
Noh sitten tuli iltapäivällä toisen radan vuoro, jonka piti erään mielestä olla rallattelurata. Jaa... no ehkä osittain olikin, mutta keskellä olevat kolme rinnakkaista hyppyä oli meille tänään kenties liian haastavat. Ensin ne mentiin serpentiininä, josta viimeisellä piti tehdä poispäinkäännös, joo-o, mutta kaukaa, että sai hyvän etumatkan putkelle. Se oli meille jo jonkun verran vaikea, ohjata niin kaukaa.
Mutta sitten, toisella kierroksella, nami nami välistävedot. Not. Ensinnäkin mistä kaikki alkoi, mun koirani kääntyi putkesta tiukasti, what? pitäiskö olla tyytyväinen kun kerrankin kääntyy, mutta kun nyt ei olis just saanu kääntyy. Ei keksitty miten se saadaan onnistuu. Lelulla tuli, mutta ei ilman sitä, vaikka mitä olis yrittäny. Verkkokaan ei auttanu, ei menny päin, mutta kerkes vielä verkon jälkeen kääntyy. Notkea ja vikkelä pikku piru eiku Pyry. Ja kun laukka on niiiiin pitkä, niin niiden koipien sovittaminen niihin väleihin ei vaan onnistunut. Se jäi nyt treenattavaks. En oo kyl nyt ihan varma miten sen teen, palkalla kai, milläs muulla.
Oli kivat treenit, olisin vielä halunnut noita välistävetoja harjotella, ne jäi vähän harmittamaan. Mutta huomenna taas, jes! Tän viikon viidennet treenit. Joskus ei oo yhtään treeniä ja joskus sitten näin. Jaksaa jaksaa aksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti