TALVI TULEE, TREENIT LOPPUU
Treenit alkaa vähenee, ja nyt oli Pyryllä rallytokon vika ohjattu tänä vuonna. Heli oli laittanu meille hauskoja omia kylttejä muutaman oikean sekaan. Siel oli oravaistunta, tassun antoa, ihmisen ympärikiertäminen ja se myös takaperin, ihmisen takana seuraaminen ja haarojen välissä eteenpäinmeno. Noista saatiin pari uutta temppua treenattavaks eli tuo ihmisen ympäri takaperin ja haarojen välissä meno. Näissä tehtävissä aina pohdin minkä käskysanan siihen ottaisin. Ja niin nytkin. Mulla on jo käytössä "väli" ja se ei ole jalkojen väliin tulo. Vieläkään en oo keksiny minkä sanan siihen sitten ottaisin. Se oli hauskaa.
Koska ei olla HiHan eikä missään muussakaan tokoryhmässä, niin kasattiin oma ryhmä (minä,Anu,Anne,Mari ja Sari), joka treenaa silloin tällöin. Torstaina sitten sovittiin ulkotreenit.
Kentälle oli jo levitelty triljoona tötteröä. Ne ei muuten häirinneet, paitsi ruutuun menossa. Pyry tuijotti tötteröitä. Lähti ruutuun, mutta kiersi sitten epämääräisen lenkin siinä lähellä. Piti oikein läheltä ensin muistuttaa, että missä se ruutu onkaan nyt ja ettei noilla muilla tötteröillä ole väliä. Samoin hän jäi tehtävien välissä kiinni muiden liikkeeseen. Vaikea keskittyä, kun joku juoksee vauhdikkaasti lähellä.
Seuraaminen ja kaikki jättävät sujuivat hyvin. Jos seuraamiseen haluaisin Pyryn katseen, se pitäisi aloittaa alusta. Ja olen sitä yrittänyt enemmän ja vähemmän, katse vaan ei pysy muutamaa sekuntia kauempaa.
Uutena oli tyhjään lähettäminen. Sitä pitää treenata. Uutena myös kokeiltiin BH:n henkilöryhmää. Se nyt ei tuntunut lainkaan vaikealta, pelkkää seuraamista hihnalla ja ilman.
Tehtiin paikkaistuminen ryhmässä. Tuli sen verran hurmaavaa häiriötä, ettei Pyry pystynyt vastustamaan. Nimittäin vieressä ollut Seca lähti paikaltaan Pyryä kiehnäämään. Hetken pysyi, mutta sitten antoi luonto periksi, oli sen verran ihana tytteli. Seca yritti vielä toistamiseen, vasta kolmannella kerralla saatiin onnistumaan.
Vepetreenitkin on lopetettu jo joku aika sitten, mutta talkoissa tänään putsattiin veneet ja rensselit talviteloille. Eli Pyryllä ei ole nyt mitään treeniä talveksi. Byääh. Onneksi Ranella sentään on joka toinen viikko pientä kivaa pentuleikkikoulussa.
Rane on voinut hyvin. Ei ole ontunut, paitsi kerran, kun osui olkavarteen. Hihnassa on lenkitetty, mutta kotona saa olla vapaasti. Vain jos meinaavat ruveta riehumaan, olen lopettanut sen samantien. Rane on kyllä aika rohkee. Se vie Pyryltä jopa nahkaluun suusta, lelusta puhumattakaan. Pyry vaan siinä kohtaa katsoo minuun, että näitkö mitä toi teki. Pyryn kanssa ei pysty ollenkaan leikkimään samassa tilassa, kun Rane paukkaa siihen heti. Se on myös ylikävelijä. Sohvalla kun istumme, Rane kävelee koko ajan meidän yli edestakas. Hetken se on hauskaa, mutta sitten siihenkin pitää laittaa stoppi, rajansa kaikella. Se on myös vikkelä väkkärä. Mikähän siitä mahtaa isona tulla, jos siitä isoa edes koskaan kasvaa. Mutta on nää sellasia ihania velikultia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti