VIIKON VARRELTA
HiHan tokokisojen jälkipuintia facesta luettuani, kokeilin Ranen kaa metallia pitkästä aikaa. Hups, istuessa sylkäs vaan "yäks" pois, mut kun pyysin tuomaan, niin hän kyllä toi. Treeniin siis pitotreeniä kapuloilla.
Kilpatokokurssilla 3/4 oli vauhtiliikkeet, tosin tehtiin vaan ruutua. Ensin pitää saada motivaatio sinne, sitten vasta keskitytään oikeaan paikkaan. No ei ole juurikaan motivaatio-ongelmaa. Treeniä siten, että minä olenkin sivussa ja näytän ja pyydän menemään ruutuun. Ja tätä vähän joka puolelta. Motivaatiotreeninä voi kokeilla; koira kauas, itse puoleen väliin ja juoksette kilpaa ruutuun.
Paikkamakuu ryhmässä toista kertaa ja paikkaistuminen ekaa kertaa. Hyvin pysyi minuutin. Lisätäänpä aikaa sitten.
Ja kaikkiin liikkeisiin kannattaa aina kertoa mitä mennään seuraavaksi tekemään. Oltava mustavalkoinen ja vaadittava, että keskittyy sinuun eikä nojaa eteenpäin valmiina lähtöön.
Kotona ajattelin, jos alkaisi kaukot uudelleen etujalat paikallaan. Anna-Leena oli opettanut lapparilleen uudelleen, ja näyttipä hienolta. Osaisinkohan sen opettaa, hmm....
Maanantaina Markon aksatreeneissä oli ekaa kertaa muutama 50 senttinen rima, ja sen kyllä huomasi, juuri ne putosi. Oho. Tästä eteenpäin siis niitä. Mietitytti myös takaakierrot kapeilla siivekkeillä. Olis varmaan hyvä laittaa "levikettä".
Alku oli meille yllättäen vaikein. Tuli se 50 senttinen rima alas tai minipienellä liikkeellä menikin esteen väärältä puolelta. Siitä kun pääsi eteenpäin, niin avot!
Jos en ihan väärin tulkinnut, niin oikeastaan ei saatu läksyä. Piti vain muistaa kiinnittää huomiota mitä koira näkee laskeuduttuaan ja mihin laskeutuu.
Jokatoinen viikko vaan on HiHan aksatreenit meillä ja nyt oli sitten se viikko. Voin kertoo, et eipä mennyt yhtään niin hienosti ku maanantaina. Ööö, yritän kauheesti olla positiivinen, enkä siis hermostunut, lähinnä nauratti, mutta ku ihan oikeesti mikään kohta ei mennyt hyvin, lähdöstäkin nousi. Kysyin koutsiltakin, ja hetken mietittyään sanoi "kepit meni hyvin". Hahaa siinäkin meni tokasta sisään ensin. Niin...hmm...joo...pyysinkin erotteluja ja loppusuoraa, jota ei olla vielä treenattu eikä siis osata. Tuollainen sivuttainen takaakierto tuli sitten vielä tuohon kaupanpäälle.
Onhan se ihan eri juttu, kun on este suoraan edessä tai vähän sivussa. Ei vaan meinannut löytää siivekkeen taakse, vaikka olin jo ihan siivekkeellä. Lelupalkkaa sitten vaan. Verkko olis pitäny laittaa.
Putki-A-erotteluissa sitten A:lle kyllä löysi, muttei oikein putkeen, vaikka A:ta ollaan tehty aika vähän, mutta sieltähän on saanut palkkaa.
Ja sitten se loppusuora, kun kääntyy heti minuun päin, "mihin jäit, tuutko jo". Lelupalkalla sitten, mutta unohdin juosta mukana :). Tosin sekään ei auttanut, kääntyi jokatapauksessa. Olenko minä siis "ihanampi, palkitsevampi" kuin joku lelu tai ainakin se lelu?
Kepeille nyt tuli vahinko, kun jarrut unohtui, mutta nuo muut nyt treenilistalle (Saijaaa!!). Viimeistään marraskuussa, jollen aiemmin, otan vapaakortin, niin pääsee treenaa jotain tiettyä.
Mun kennelpoika lähti lomalle, törkeetä! Niin onneks Saara on ulkoiluttanut päivällä koirat. Torstaina leikkivät sitten pallolla takapihalla ja sen jälkeen Pyry ontui. Siinä sinänsä ei mitään uutta, aina välillä ontuu, mutta nyt ontuikin etujalkaa ja oikeinkin näkyvästi. Byäääh, onneksi olikin tsekkiaika fyssarille. Oej kyynärtä aristaa, ei venyttäessä eteen eikä taakse, mutta koukistaessa. Sai laseria ja pienen eron parempaan huomasi jo samana iltana. Nyt sitten lepoa, kylmää ja Rimadyliä.
Vou, kyllä viikossakin on paljon asiaa tai sitten en osaa vaan lyhyesti mitään selostaa. Kunhan nyt kirjoittelen. Ja taustalla soi Vain Elämää biisit. Muutama helmi siellä joukossa mm. Ellinooran versio Rasmuksen Funeral Song'sta, melkein itku tuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti