lauantai 26. maaliskuuta 2016

25.3.2016 Treeniä ja lorvimista

TREENIÄ JA LORVIMISTA


Tiistaina Saijan treeneissä ihan jees ja tottakai aina jotain jumittumista johonkin ja jotain havainnoimista (=oppimista).
Puomi-putki-erottelut onnistui hyvin, samoin kontaktit ja moni muukin asia. Sitten pari kohtaa, jotka ei tullut mieleenkään rataan tutustumisessa. Japanilainen meni superisti, mutta se toinen kohta ei. Eli kohta, jossa putkesta syötti muurille, mutta pitikin saada hypylle muurin sivussa. Huoh. Olisin tietty ottanut rintamasuunnan koiraan, mutta ei, kun pitikin rohkeesti olla päinvastoin. Melkein väitän, etten ole ikinä sellaista tehnyt, ja sehän toimi, kun ajoissa vielä huuteli. Se jäi nyt muhimaan päähän. Mielenkiintoista.


Torstaina ei ollut koutsia HiHan treeneissä, niin tehtiin tuota samaa tiistain treeniä. Nyt oli kiva vielä kokeilla muutamaan kohtaan jotain erilaista ja myös sitten tehdä tarkempaa oppimaani.


Mitä sitä muuta tekis pitkäperjantaina kuin viettäisi 7 tuntia koleassa ilmassa sekä ulkona, että hallissa, nimittäin Purinalla Konalassa kisaamassa. Piti olla pikkukisat, niin olikin sitten yli 70 osallistujaa pelkästään makseissa. Ja me Pyryn kanssa kolmas viimeisenä. Odottavan aika on totisesti piiiiiitkä. Iriskin sanoi, että nyt harjoitellaan sitten lorvimista. Lorviminen lämpimässä hallissa on kyl kivempaa.


Kaks rataa Kaukiselta, ekalla vain yks rima takamutkassa alas. Varmaankin käänsin pääni seuraavalle liian aikaisin. Nollia tuli 19 kpl ja me oltiin vitosella 24:s.
Toka rata, hyppis, nolla! Jee ja plää! Tartettais se aksanolla sinne SM:iin. Mutta onhan se nolla silti aina nolla ja kyllä sekin lämmittää. Tulos kahdeksas heti Pauliinan ja Maxin jälkeen.
Kolmas rata oli Mikkilän ihan kiva sujuva rata, muutamalla ansalla. Tulos hyl. Ohjaaja tais olla jo väsynyt, kun ohjasi vähän laiskasti.


Pauliina ja Max teki triplat, wou! Jotkut osaa ohjata ja juosta. Mutta kyllä munkin täytyy olla tyytyväinen päivän saldoon, melkein tupla, vaikkei melkein ole mukana. Tunnen oman koirani ja omat kinttuni myös ja tiedostin ansat ja osasin valita oikeat ohjaukset. Pikkuhiljaa paranee se meidän yhteinen sävel. Kaikki tuntuu mahdolliselta ja tekeminen on vaan niin kivaa. Ja kun on vielä ihania kannustavia ystäviä, niin mikäs sen parempaa. 


Mukavaa pääsiäistä kaikille!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti