KEPPITREENI
Tän viikon treenatuin agilityrata/kohta on varmasti ollut maksien SM-finaalirata. Siinä pituuden kautta mennään kepeille, jonka ihan vieressä on putki. SM-ssä todella harva onnistui siinä, koska eivät ehkä luottaneet koiraan ja yrittivät juosta kepeille asti auttamaan, ja kun liike oli päällä, se veikin putkeen. Mutta rata oli varsin kiva treenattava.
Halusin tuon ehdottomasti testata. Tiesin, että Pyry osaa kepit melkein mistä vaan, mutta silti...
Osasihan tuo, todella mallikkaasti, kertaakaan ei mennyt putkeen. Kokeilin pituuden molemmilta puolilta ja kaikki onnistui. Ihan lopussa kokeilin vielä toisin päin toiselta puolelta, ja silloin putki oli aivan suoraan edessä ja keppikulma oli varmaan pienempi kuin 45 astetta ja kepit vähän putken takana. Ja Pyry se vaan paineli hienosti kepeille. Näköjään jotain oon osannut kouluttaa oikein. Sen sijaan meillä oli alun kakkoshypyllä ja loppuosassa vähän säätöä.
Kakkoshypyllä piti sylivekillä? kertoa, että kääntyy takaisin samaan suuntaan. Muussa tapauksessa luki kaukaa ohjauksen whiskyksi. Mutta ehdin siihen kakkoselle niistämäänkin, se on sentään aika varma ja sen olisin valinnut kisoissakin. Mutta kumman puolen pituudella, enpä tiedä, ja samapa tuo, kun onnistui molemmilta puolilta.
Toki kisatilanne on aina eri, vaikka kuinka osaisi ja olisi treenannut. Siihen tulee aina muuta lisämomentti peliin.
Kontakteilla himmaa hemmetti, eikä mene 2on2off eli etujalat maahan, varsinkin, kun jään taakse. Ja puomilta olisi pitänyt saada vähän etumatkaa.
Kaipa tuo kontaktiasia on tämän kesän number one treenattava. Toinen on vissiin se merkkaus.
Keskiviikon vepetreeneissä tehtiin sitä samaa kuin viimeksi eli vientiä veneelle ja palkan vaihtoa. Minä olin veneessä ja Pyry lähtee kyllä tuomaan kapulaa, mutta sitten metriä ennen venettä ei meinaa luovuttaa lelua. Siinä kohtaa myös koira pysähtyy ja polkee paikallaan, ja se on kuulemma epämiellyttävää ja koira tulee siksi epävarmaksi. Joku sanoi myös, että Pyry kääntyy juuri siinä kohtaa, kun takajalat ei enää oikein tahdo ylettyä maahan. Ohjeena siihen, että pitäisi mennä vähän syvemmälle, että joutuu uimaan.
Mutta jotten rupeis hermostumaan, päätettiin Helin kanssa, että tehdään yksi asia kerrallaan kunnolla. Kerran jo saatiinkin onnistuminen.
Viimeisenä kokeiltiin hukkuvan pelastamista ja se kai meni jotenkuten.
Ja kotiläksynä taas tuomista ja vaihtoa käteen palkkaan. Sitä ollaan jo kotona sohvan käsinojan yli tehtykin. Siinä on vielä parantamisen varaa, koska Pyry haluaisi edelleen leikkiä esineillä. Mutta kuivalla maalla vaihto onnistuu, vedessä vaikeaa, koska vaihdon pitää tapahtua nopeasti, ettei koira joudu pysähtymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti