MELKEIN
Torstaina oli Ville Liukka kouluttamassa meitä HiHan kentällä. Paperista rataa katottuani, ajattelin, että onpa vaikea. Vaan eipä sitten ollutkaan, vaan tosi kiva rata. Ja meillähän menikin ihan hyvin.
Meille vaikein kohta oli putkesta tönäsy yhdelle hypylle, jolla muut koirat meni ihan ilmasin. Epistä. Mä sain tosissani tehdä töitä, että työnsin Pyryn hypyn "taakse". Mutta eipä se haitannut, kerkesin kuitenkin takaakiertoon seuraavalle.
Toisessa harjoitteessa hankalinta oli puomin jälkeinen elämä, jossa oli parin hypyn jälkeen 90 asteen kulma kepeille. Sain Pyryn oikeille esteille, mutta kaarratti jonkun verran. Ville sai kokeilla Pyryllä ja sanoi, ettei sekään kaunista ollut, mutta mun mielestä meni hiukka siistimmin. Ville kysyi ensin, että lähteekö Pyry vieraan kanssa. Lähtee lähtee, mutta P odotti multa lupaa lähteä puomin kontaktilta (ei uskonut Villeä) ja sitten kyllä läks.
Toinen kohta tällä radalla oli putkesta hypylle ja halusin saada käännöksen oikean kautta, mutta putkessa juoksusuunta määritti kääntymisen sinne hankalaksi, kun aina kääntyi vasemmalle. Tää oli vaan kokeilu, jolla ei ollut mitään väliä kumman puolen kautta kääntyi takaisin putkeen.
Ville on kyllä kiva ja osaava koutsi. Hän kehui meidän kentän pohjaa ja myös meidän koiria, että on upeesti irtoavia ja tosi taitavia koiria.
Hauskaa mikä jäi mieleen itselle esim. muista koirakoista, oli Armin ja Jussin tosi hienot persjätöt. Täytyy muistaa sanoa se vielä Armille itelleenkin.
Sunnuntaina kisoissa Lägillä. Kankku vieläkin muistuttaa olemassaolostaan juoksemisen jälkeen pienellä tykytyksellä. Ei kiva. Tuomarina oli Nyberg ja radat kivoja, mutta ehtimisen kanssa vähän ongelmia.
Eka rata oli hyppis, jossa juuri en oikein kerennyt ohjaamaan. Ja eipä siellä ollut kuin se yks kohta, jossa piti kääntyä 90 astetta, mutta jonka ympärillä oli ansahyppyjä. Ekan kerran, kun siitä menin, huutelin takaa vaan "vasen" ja kääntyikin hienosti, mutta meni sitten yhden hypyn edessä kaupan päälle kun vielä juoksin sinnepäin ja siitä hylly. Toisen kerran, kun siitä mentiin, niin taas jouduin sieltä takaa huutelemaan "vasen" ja kääntyi niin hyvin, että kääntyi jopa takaisinpäin viereisen hypyn ja "toinen hylly".
Tokalla radalla päästiin ihan loppuun nollana ja sitten mulle tuli joku tenkkapoo ja Pyry veti tokavikan esteen ohi. Ei muuta kuin takaisin ja loppuun. Däm. Vitonen, aika jotain -9,65 ja kymmenes.
Vikalla radalla voi sanoa, että tuli edellisen toisinto, mokasin taas tokavikalla hypyllä. P...kele. Olin ehkä hypyn edessä, eikä Pyry nähnyt, mutta parilla jahkauksella sain Pyryn jaakotuksella hypylle ja maaliin. Vitonen ja viidestoista.
Pyry oli hyvin kyl kuulolla ja positiivista esim. olin varmaan ainoo, joka kiersi kepit esim. koiran takaa. Hyvin kesti. Enkä kyl kuullu kenenkään muun huutelevan suuntakäskyjä. Kontakteilta lähti luvalla. Yhtään rimaa ei kai tullut alas. Tehtiin yhdessä rataa, mutta aina tuli joku pikkujuttu. Mutta se onkin agilityä. Että melkein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti