VIIKON VARRELTA
Tällä viikolla oli niin paljon työkiireitä, että ei ehditty treenailee ku keskiviikkona vepeä. Ja hmm... ei menny nyt niin hyvin kuin ekalla kerralla. Eka multa kysyttiin mitä haluaisin tehdä. No enhän minä tiedä, kun en tiedä lajista mitään, ja sitten kun jotain ehdotin, niin ei ei ei, et voi tehdä sellaista. Just. No jotain sitten yritettiin, mutta aloitettiin kuitenkin vähän liian vaikealla. Pyryn olis pitäny tuoda lelu mulle veneelle. Oltiin liian kaukana, niin sille tuli epäusko. Sitten jäi toiseen leluun kiinni, eikä malttanut sitten lähteä liikkeelle ollenkaan. En muista mitä muuta tehtiin, mutta vikana sai hypätä veneestä veteen ja uida rantaan. Se sentään onnistui.
Totesin, että pitää hommata kelluvia "esineitä". Lelut, joilla on leikitty (ja revitelty), eivät käy, kun odottaa vaan, että niillä todella leikitään. Ostin nyt sitten ens kerraksi kelluvan kapulan (dummy-tyylisen, mutta kevyemmän) ja sellasen renkaan. Ja niillä on nyt kuivaharjoiteltu olohuoneessa, toi mulle ja Masalle, ja vei taas.
Lauantaina kisoissa liideltiin omalla kentällä. Oltiin "tasaisia" 10, 10, 10! Pöh, no tulos ja kuitenkin ehjät radat! Ensin Asko Jokisen radoissa ihmetytti kulmat kontakteille, mutta ei ne loppujen lopuksi pahoja olleet ja radatkin ihan kivat.
Ekalla radalla putos kaks rimaa, eka ja tokavika. Lähtöhypyn jälkeen tokana oli a-putki-erottelu ja piti siis mennä putkeen. En tajunnu siinä, kun lähdin tokana, että olis pitäny jättää suorempaan Pyry. Nyt laitoin vinoon, että näki suoraan putkeen. No kun on jo lukittu putki ja valmiina sinne sukeltamaan, niin...mikä rima? Ja toka vika este piti kiertää takaa, niin meni vähän liian tiukasti, kun en kerinnyt ihan auttamaan.
Kakkosaradalla samanlainen alku, mutta nyt pitikin mennä A:lle. Olin jo päättänyt, että tää on Pyryn homma ja jäin taka-alalle ja annoin Pyryn ihan itse valita, kun sanoin "kiipee" ja oikein! (tosi moni meni putkeen) No kolmosella tein vastakäännöksen, mutta nähtävästi olin myöhässä, kun flänkkäsi seuraavan hypyn ohi. Sitten keskityin niin tekemään persjättöä, että ajauduin sitten seuraavalle hieman väärään paikkaan, ja Pyryn oli siitä hiukka hankala hypätä ja rima tietysti putosi.
Kolmannella pohdin kakkoshyppyä tosi kauan, kun se ei päällejuoksuna tuntunut yhtään hyvältä ajatukselta. Juuri kun vihellettiin rataantutustumisen päättyminen, Pauliina sanoi, että hän tekee kai siihen Anun ehdottaman pakkovalssin. Aaaa...äkkiä sitä kokeilin, ja päätin sillä sekunnilla, että tää me tehdään tai oikeastaan pakkovalssijaakotuskohan se oli. Ja sehän toimi ja tuntuikin oikein sujuvalta. Ja kuulemma meidän alun nähtyään, Pauliinakin oli vasta lukinnut tuon ohjauksen. Pudotettiin rima sitten saksalaisella myöhemmin. Ja sitten saatiin pituuden vika palikka nurin, kun taisin vielä olla vähän Pyryn linjalla.
Mutta sellaista pientä säätöä vaille, ei mitään isompaa ainakaan. Rimoja tuli jokunen per rata, mutta niihinkin löytyi usein selitys, takaakierto liian läheltä tai ristiinhyppy, joka on ollut aina meille vähän hankala jostain syystä. Kontaktien alasosat himmaa, mistä en tykkää nyt yhtään, mutta ei voi mitään. Täytyy yrittää vielä ottaa pelkkää alaosaa erikseen, että vahvistuisi se paikka ja sitten vaan toivoa parempaa.
Tälle viikolle on taas ohjelmaa ja pian on leiri ja sitten ... SM:iin lähti tänään ilmo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti