JÄLJESTÄMÄSSÄ
Meille uusi laji, ai pitäiskös sitäkin harjoitella, ei kai. Jaanan kanssa tehtiin kaikille oma pikku jälki metsään, eli pikku-Benjille, Lumelle ja Pyrylle. Benjille vaan sellanen vajaan 10 metrin lihapullasuora, jonka lopulta tyhmät muurahaiset valtas. Isommille Jaana teki sitten sellasen neljän kepin jäljen, joka sai "maustua" noin tunnin.
Meinas meikä melkein heti hermostua, kun Pyry meinas vaan ryntäillä sinne tänne ja kysyy ja kysyy multa. Jaana sai sitten narun pään ja minä olin hiljaa, enkä edes katsonut Pyryä silmiin. Ja avot sehän alko sujua huomattavasti paremmin. Yhden kerran tarjosi maasta jotain oksan tapasta heti alkuun, mutta sitten rupes tajuumaan, et se ei ollu se juttu, vaan ne oli ne tietyt kepit.Kaikki kepit löyty pienellä avustuksella tietty.
Tuo eka oli sellanen harjoitusversio, niin mentiin sitten jonkun matkaa Lumen perässä, kun ne aina jätti kepin sinne meidän löydettäväks vielä. Ja sekään ei vielä riittäny, kun päästettiin koirat vapaaks, niin Pyry löysi vielä ne Benjin muurahaispullatkin.
Olipas lopulta kivaa, tähän lajiinkin vois vaikka tykästyä. Mutta toistaiseksi saa olla sellasta hauskaa aina silloin tällöin. Vähän kuin paimenhommatkin ja samat säännötkin toistaiseksi, kunnes oppii, elikkäs mamma suu kii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti