AKSAA MÄRKÄPUVUSSA
Olihan juu treenikeli aksaan, vettä tuli koko ajan. Mutta me ei olla sokerista. Paikalla taas vaan minä ja Karoliina kahdella koiralla. Vähän on kyllä tylsää, kun on niin vähän porukkaa. Esteiden siirto kestää, eikä oikeen viittis edes parin takia laittaa kokonaista rataa. Mutta plussana tietty saa tarpeeksi ainakin treenata.
Pauliina laitto Mattsonin radanpätkän. Aika hauska, kun juutuin ihan eri kohtiin kuin olin aatellu. Ei se vaikea ollut. Ja oikeestaan juutuin vaan yhteen kohtaan pidemmäks aikaa. Kaksi takaakiertoa peräkkäin. Pyry meni monta kertaa ekan hypättyään mun selän takaa. Sitten kun onnistu, rima saattoi pudota. Se ajoitus, se ajoitus... en kyl silti tajuu, kotona vedän samaa kolmella hypyllä peräkkäin sekä edestä että takaa ja nyt en saanu kahta hyppyä peräkkäin onnistumaan. Parissa kohtaa Pyry vaan oletti ja meni. Ehkä vilasi minuu ja totes, ettei tullu mitään käskyä ajoissa, niin meen sit vaiks tän täs nenän edes.
No juu onnistuihan se ehkä kymmenen kerran jälkeen. Huh. Ja jatko siitä eka takaaleikkaus sitten siitä takaa vaan huutelin vasenta ja oikeeta vuorotellen. Tällä kertaa näytti osaavan ilmansuunnat. Ja kyllä helpottaa, että nuo osaa, koska aina en todellakaan kerkee joka paikkaan.
Mutta varsin hauska rata, sopivasti tekemistä. Oli takaaleikkausta, valssia, sylkkäriä, takaakiertoa ja mahtuipa sinne yksi saksalainenkin. Sylkkärissä pitää vaan muistaa se oman vartalon suunta. Ihan kivasti mentiin, vaikka laskettais se juntturakohtakin mukaan. Ilmakaan ei pystyny saamaan mua huonolle tuulelle.
Pauliina kysy multa vielä lopuks kolme hyvin mennyttä asiaa (itse samanlainen kun mä, kun joku ei ota onnistuakseen). Sanoin, et "monta hyvää, lähdöt, sylkkäri, takaaleikkaukset, ... monikin asia tuntu vaan onnistuvan aika kivasti. No okei takaakierroissa rimat vähän välillä putoili, kun hyppää niin läheltä. Mutta melkeinpä olin pelkkää hymyä siellä sateen kastamien huurteisten rillien takana. Jes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti