KARSTUSEN RADOILLA KISAAMASSA
Tänään oli sitten Janakkalan vuoro, jossa Karstunen oli harjoittelijatuomari Minna Räsäsen johdolla. Vähän sama linja kuin eilen Herralalla jatkui tänään Karstusella, ei mitään ihan helppoja ratoja. Ekalla radalla tuloksen sai vain neljä! Ja jos oli juoksukontaktit, niin onnee vaan. Ennen oli ehkä yksi ansakohta ykkösissä, mutta nyt niitä on 3-5 eli lähes joka mutkassa. Ei oo helppoo enää ykkösissäkään. Pitäis omata lähes kolmosluokan taidot, että pääsee ykkösluokan radoista läpi. Todellakin riippuu koirasta, mutta Pyryn kanssa ainakin. Samoin mulle ei tahdo viis minuuttia riittää rataantutustumiseen, kun on niin monta kohtaa jota pitää pähkäillä. Mutta ehkä sitä oppii kokemuksen myötä. Nyt pitää vaan kisata enempi.
Ekan radan alussa heti toka este syötti puomille (minne ei siis pitänyt mennä). Sen kohdan "hoitelin" niistolla.
Seuraava ansa, A:lta näkyi suoraan putkeen, mutta piti mennä vieressä oleva hyppy ensin. Siinä päätin juosta sen verran ohi A:n ja Pyryhän jäi kiltisti A:lle. Ei tarttenu ees putkikäskyä, kun näytin vaan hypylle, niin sinne jatkoi miljoonaa.
Sitten puomilta oli hyppy kolmasosaverran takaisinpäin, pituus, hyppy ja taas se putken suu oli nenän edessä (eikä vieläkään sinne saanut suorilta mennä). Kun jos sai putken ohi, niin piti vielä varoa viereistä hyppyä. No tähän kohtaan meillä kosahti. Jouduin puomilla viemään sen verran pitkälle alastulolle ja sen pysähdyksen jälkeen Pyry ei kauaa odottele, sitten mentiin. Taisin ohittaa vasta pituuden, kun Pyry paukkas jo putkeen. Kuulin kuinka yleisö naurahti. Kyllä muakin nauratti. Tää oli vähän kuin eilisen uusinta. Kai se oli koomisen näköistä, kun ohjus lentää putkeen.
Eli oikeestaan vaan toi yks kohta, muuten ihan hyvä rata.
Toka rata oli helpompi, mutta oli sielläkin tekemistä. Tällä radalla sai vauhtia vielä enempi. Ja kyllä me kovaa mentiinkin. Ja se vauhtikin on vähän pelottavaa tietyissä kohdissa, esim. kepeille menossa. Yhden putkijarrun tapasen tein, että sain kääntymään renkaalle. Samoin yritin suhahtaa ennen kepeille menoa. Ja kontaktit on meille tosi tärkeet, että Pyry pysyy niillä. Hyvin pysyi keinullakin ja sitten sössin seuraavan hypyn. Rupesin tekee valssia jotenkin liian aikasin tai oikeemmin unohdin ehkä näyttää kädellä hyppyä ja Pyry tulikin hypyn ohi. Shit.
Se olikin meidän tän radan ainoo moka. Aika -17,38 (vaikka pysäytin kontakteilla) ja viides sija, heti nollien jälkeen. Seurakaverilla, Vilja ja Svea, kosahti samaan kohtaan, rima putosi, ja he olivat kuudes. Tällä kertaa saatiin maaliin tultua oikein kunnon taputukset ja Vilja sanoi, että saatiin yleisön joukosta myös kehuja. Kyllä lämmittää ja taas jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti