VIRKKALASSA YKKÖSEN TYYLIIN
Hiukka hirvitti etukäteen rata, joka oli lähestulkoon ympyrää. Miten pysyy rimat ja putoaako puomilta jne...
Eihän siinä suurta ohjausta tarvinnut, koiralle, joka irtoo vähän turhankin hyvin. Ja ohjauksessa yritin nimenomaan rimojen takia olla huitomatta joka suuntaan, vaan pitää vakaana ja ohjata "minimaalisesti", kuitenkin muistaen rintamasuunnan.
Hiphei, rimat pysyi yllättävän hyvin! Vakaa ohjaus, katse esteillä, niin että Pyry näki mun posken. Ja ehkä tuollaisella menoradalla pystyi muutenkin pitämään ohjauksen suht rauhallisena. A:n alastulolta kauimmaiseen putken päähän normiohjauksella ja vedolla. Jei, sekin onnistui! Jo on maailman kirjat sekaisin!
Eka yks kierros ja toinen melkein samanlainen, mutta putken jälkeen muurilta ei mentykään A:lle vaan renkaalle ja kepeille. Muurilla palikat putoili liian paljon. Vaikea tulla putkesta matalana täysillä ja siitä ponnata yht'äkkiä ylöspäin. Joo Saija, ne muurin palikat, murrrr...
Ja varmaan vaikein kohta meille oli, kun piti muurilta kääntyä renkaalle. Siinä yritin epätoivoisesti jarrutella. Lelukättä se sentään vähän paremmin kunnioittaa, mutta ilman sitä "hei me lennetään!", "mitkä jarrut?". Normikoiralla ehkä puolivalssin olis pitäny riittää, mutta meille ei meinannu vastakäännöskään riittää. Onnistui se sentään pari kertaa, mutta meni myös mönkään liian monta. Yritin pysähtyneellä liikkeellä saada Pyryn kalastettua oikeaan suuntaan, sillä seurauksella, että jäin liiaksi paikalleen ja seuraavan ohjaus oli sitten enää mahdotonta.
Kepeille lähetys tiukka, lähes täyskäännös. Siinä pari kertaa Pyry meni liian kovaa, niin ei pysty taipumaan. Taas liikkeellä yritin rauhoittaa vauhtia ja se ehkä auttoikin. Loppupäästä meinasi myös pari kertaa jättää tekemättä. Liikehdin varmaan niin omituisesti puolenvaihdon. Ja vielä putken kautta puomille. Ylösmenoja tarttee vissiin vähän kattoo ja yrittää rikkoo rytmi, silloin ainakin ottaa.
Muut lähti, ni tein isseksein viel jarrutreeniä. Kunnon komennus ja heitin lelun eteen.
Kiitos Hanna, olipa kivaa uskaltaa mennä kovaa! Monen mielestä kisaamaan vaan! Kääk! Kyllähän me joo, mutta voiko sinne muka mennä, jos ei oo saanu ees reeneissä yhtään nollarataa? Voih Saija, miten osaatkin ennustaa, kun sanoit, että seuraavalla reenikerralla mennään niin kauan, että tulee nollarata ja ne muurinpalikat pysyy. Just! Sitä nyt tarttis. Mutta niin jäi hyvä mieli, paljon plussaa, varsinkin rimat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti