SUORAA SUORAA ENEMMÄN SUORAA
Kun ei kerta käänny. Ei kerkee, vaikka taipuis hyvinkin. Voi elämä! Kaks estettä ja kolmas ehkä 45 astetta, ja olihan tekemistä. Ja lähtee muuten minikädenliikkeellä myös yllättävän kauas. Kokeilin vaikka ja mitä, ja yritin oikein keskittyä siihen, että ennen edelliselle hypylle ponnistusta kertoisin jo että kohta sitten käännytään. Mut en tainnu ehtii kissaa sanoa.
Voi jösses, ne loikat vaan on niin pitkiä ja vauhti niin kova, että kyllä tässä välillä aina turhautuu, tuleeko tästä mitään. Vaikka onhan se treenaaminenkin ihan mukavaa. Mutta kyllä mä jaksan uskoa, että huomenna me osataan. Joku huomen.
No okei, kaikki muut kohdat tais mennä aika hyvin, paitti tuo alun kääntyminen. Mutta taitaa meillä olla jotain pientä kurin puutettakin, kun koira on niin estehakuinen, ettei paljoo meikältä kysele. Kait se on oikeesti nyt vaan palkattava ainoastaan kädestä (paitsi kontakteilla) ainakin jonku aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti