EILISEN HAMPAANKOLOT
Sonja oli laittanut eiliseltä Berglundin radalta mukaelman, niin päästiin kokeilemaan asioita, jotka jäi eiliseltä hampaankoloon. Elikkäs tehtiin pätkissä ja keskityttiin lähinnä kontakteihin ja linjaukseen tai vekkaukseen.Ja Pyryn possuilun lopettamiseen.
Alku oli aavistuksen erilainen, mutta kellotettiin huvikseen kolme vaihtoehtoa, a.niisto-persjättö b.saksalainen c.pakkovalssi. Niisto-persjätön tykkäisin mieluiten tehdä, mutta pakkovalssi oli siinä kohtaa nopein. Ja ymmärrän kyllä miksi. Pakkovalssilla tuli koiralle sujuvampi linja.
Sitten päästiin itse asiaan eli ekaan kontaktiin, A:lle. Ja niinhän tuo lähti liikkeeseen. Nyt vaan tarkkana niiden kanssa, että ilman "tule"-käskyä ei lähdetä. Liikun ja pompin ohi, mutta ilman käskyä ei lähdetä. Ja voi vide, kun tuntui helpolta saada koira siitä pussin jälkeen vielä toiseen päähän putkea, kun Pyry pysyi kontaktilla. Varsinkin, kun ehti vielä ennen pussiin menoa näyttää mihin minä olen menossa.
Eihän ne varastelut nyt siihen loppuneet kuin seinään, puomilla ja keinulla kans. Ja hämyissäkin, sillä kolmannella ainakin lähtee. Mut nyt oltiin tiukkana. Ei suututtu Pyrylle, mutta "haukuttiin tyhmäks". "Onko vähän noloo?"
tarina jatkuu myöhemmin....välillä tokotreeneihin...
Putkesta valssi ja mun mielestä, vaikka en peruuta siihen suuntaan, niin Pyry valuu aika kauas. Joo, koska jään vähän seisoo siihen, refleksi. Sonjakin halus kokeilla sitä valssikohtaa. Ja sen mielestä Pyryllä on niin iso loikka, että menee väkisinki vähän kauemmas. Mutta se ei haittaa, kunhan teen valssin ajoissa ja liikun koko ajan kohti seuraavaa estettä. Tosin tässä kohtaa piti viel vähän vekata, että saatiin suorempi linja keinulle. Sehän se tässä hankalaa onkin, kun yhdestä kohdasta selviää, niin seuraavalla pitää taas muistaa tehdä jotain. Keinulla taas samat niksit kuin A:n kontaktilla.
Sitten tuli sellanen ihana pätkä, jossa kepit, kurvissa pituus, hyppy ja väärä pää putkeen. Mun oli helppo jättää Pyry tekemään keppejä, koska se tekee ne kiltisti loppuun asti. Sillä välin minä ehdin pituuden ja hypyn väliin linjaamaan. Ja avot suorempaa linjaa ei olis voinu putkelle saada. Niin hieno niin hieno. Mutta koska keskityin siihen niin kovin, niin jäädyin seuraavalle hypylle, ihan tyhjä pää, mihin sitten pitikään mennä. Voi dementia.
Mutta kaikin puolin valaiseva ja opettava treeni. Ai niin ja kun Sonja meni Pyryllä pätkän, sen näkee jotenkin ihan eri silmin sieltä reunalta, meinaan sen kun Pyryllä rupee keittää tai aivot jäi jonnekin matkalle. Sillon Pyry sekoilee levottomana, menee esim. putkeen itekseen, huohottaa ja saattaa haukkuakin. Silloin Pyry laitetaan maahan hetkeks rauhottumaan. Ja sitten taas jatketaan. Tätä se Helikin mulle viimeks luennoi ja oon kyl pyrkiny sitä tekeekin. Mutta jotenkin se oli varsin valaisevaa nähdä se sivullisen silmin.
Ja läksyt: tuo rauhoittuminen, edelleen käteen palkkaus, kontakteilla tarkkana ja epiksiin testaamaan. Ja kokolailla tarttee tomeramman otteen ja käskyt.
TOKOSSA LIIKKEESTÄ PYSÄHTYMISET
Muuten kunnossa, mutta paljon liikkeenohjaajan "käskyjä" mukaan. Ja tämän jo tiesinkin, ja näin kävi, että ennakoi kun sanotaan "käsky". Kerran tai pari ja jo osasi kuunnella vain minua.
Itekseni tein parit kaukot ja luoksetulon stoppia takapalkalla. Siihenkin vois kokeilla, että lelu onkin molemmissa päissä ja eri vapautussanoilla saa mennä hakemaan. Marjaanalla oli toiseen "jes" ja toiseen "hyvä". Pitää joskus kokeilla, vaikka tuo takapalkka ainakin vielä toimii hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti