tiistai 7. lokakuuta 2014

5.10.2014 K K K

K K K

Kisaamassa taas, jo toinen kerta, nyt Kirkkonummella. Sinne on niin kiva ajaa kiemuraista maalaistietä ihaillen kauniita maisemia, eikä mee ku puol tuntia maksimissaan. Ja tietysti sellasessa lähes aurinkoisessa, mutta kylläkin kylmässä, kelissä.

Eka rata hyppis, meni oikeestaan ihan jees. Vauhti oli kyllä huima 5,66 m/s ja silloin niitä rimojakin putoilee, nyt kaksin kappalein, oltiin sitten kuudensia. Jos nuo rimat olis pysyneet, niin....mutta onneks Allilla pysyi ja hei vaan nousivat kolmosiin. Me taidetaan pysyä täällä kakkosissa jonku aikaa reenaamassa. Herralan rata oli helppo muistettava, mutta sellanen luukutusrata tuo juur sen vaikeuden.

Seuraavat kaks rataa oli hyllyjä, koska olin päättänyt keskeyttää, jos Pyrde varastaa tapansa mukaan kontakteilta omin luvin. 
Ekalla A:lla vielä ok, kun nopeasti annoin luvan. Mutta puomilla paukkas suoraan edessä olevaan putkeen. Nolo nolo nolo ja käveltiin ulos.
Tokalla puomilla kokeilin lisäkäskyä "odota" ja se pysähtyi kuin tatti, mutta sen ajoitus on aika vaikeeta. Hätäpäissäni pysähdyin sitten niin kontaktin viereen, kun pelkäsin Pyryn taas varastavan, että siitä oli mahdoton ehtiä seuraavalle takaakiertoon. A:lla sitten taas läks ja pihalle!

Siitä hetkeksi kotiin ja taas tokotreeneihin treenaamaan ruutua. Kaikki muut tuntui osaavan jo aika hyvin, kun minä ilmoitin, ettei olla tehty oikeestaan yhtään sitten pentuajan. No eihän siinä menny ku pari harjoituskertaa, kun jo tajus jutun juonen (kai), tosin vielä aika läheltä. Mut jäipä hyvä mieli.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti