19.2.2013

RUOKOSEN REENIT

Päällejuoksuja ja takaakiertoja. Merkkaus ja luota koiraan. Putkesta kaksi päällejuoksua peräkkäin. Ensin hypyt olivat vähän vinottain, sitten niitä suoristettiin eli vaikeutettiin ja silloin joutui oikeasti ohjaamaan kunnolla. Vaikeus oli siinä, että ekalla hypyllä joutui suorastaan odottelemaan, ja tokalla hypyllä olinkin jo myöhässä. Pienen tyrkkäsyn jälkeen kakkoshypyllä ajoitusongelmia.
Ja vielä siitä kerettävä tekemään takaakierto. Takaakierroissa vaan tuppaa hyppäämään niiiiiin läheltä siivekettä, että ei aina taivu ja rima lentää.

Hyvin irtosi putkeen pimeästä kulmasta ja hypyn kautta taas putkeen. Pöytä. Liikkeellä kun rauhoitin, niin oikein nätisti meni pöydälle. Siitä seuraavalla hypyllä ennakoivalla valssilla kepeille.

Keppien päässä oli putki "edessä" mutkalla. Ei haitannut Pyryä, eikä mun koulutettaviakaan kumma kyllä. Kirkkonummella kuulemma moni koira hidasti ja tuli kesken pois. Tai näin ainakin ymmärsin.

Keinulta kahden hypyn kautta putkeen, samalla leijeröiden kepit. Siinä vähän säätöä, kun mun piti ensin spurtata keinulle, hidastaa alastulolle, spurtata liikkeelle ja taas heti kohta hidastaa, jotta sain käännöksen aikaseksi. Hyvinhän tuo putkeen taas irtosi, mutta rima lensi, monta kertaa. Pari kertaa sanoin riman päällä jotain. Kolmannella kerralla en sanonut yhtään mitään ja edelleen rima lensi. Däm. Lelupalkalla taas piti riman hyvin. 

Ja taas takaakierrossa rima-ongelma. Saattoi olla jo vähän väsynytkin, mutta hyppää myös niin läheltä siivekettä, ettei vaan pysty. Siitä taas avokulma kepeille. Putken suu häiritsi siinä kohtaa hieman. Tosin saattoikin olla, ettei mun korvienväli kestänyt. Läksyksi sainkin luottaa koiraan, se osaa kepit hienosti. Ja laittamalla putken suuta aina vaan lähemmäksi, saisin varmuutta kepeille menoon. 

Mukavan ja opettavaisen oloinen rata. Läksynä siis päällejuoksut ja se keppijuttu. Luota koiraan molemmissa. Takaakiertoihin pitäisi saada väljyyttä, mutta miten? Ja nuo rimat, murr...! Mutta yhtäkaikki, jäi hyvä mieli ja oli kivaa.