Laitettiin sama harjoitus, kuin 5.2. Virkkalassa, kun Krista koulutti. Ja melkein voi sieltä lukea, aikalailla samat hankaluudet kuin silloin. Treenissä valssia, pakkovalssia ja käännöksiä kovasta vauhdista.
Kiltti Pasi tuli taas neuvomaan meitä. Voikun joskus voitais Pyryn kans yllättää se ja oppia ja onnistua ihan kerralla tai edes kahdella. Onkohan se masokisti? ;)
Todettiin, ettei Pyry ainakaan osaa pakkovalssia sellaisessa tilanteessa, kun ohjaajalla on kiire seuraavalle. Mun kroppa on siis sinne jo menossa, samalla kun käsi kuitenkin näyttää toiseen suuntaan vielä Pyrylle lupaa hypätä hyppy. Se pitäis vaan harjoitella kuntoon, kun se on mitä todennäköisintä, että sitä vielä paljon tarvitaan. Lelupalkkaa avuksi.
Sitten oli sellainen "levee" valssi, joka helposti valahtaa. En osaa edelleenkään pyörähtää heti ympäri. Ehkä se on tavallaan sellanen uskalluskysymys, ympäri ja kohti seuraavaa estettä. Ei sen pitäis olla mikään HUI, vaan luota itseesi ja koiraan. Ja tokihan Pyryn on myös opeteltava tulemaan käteen, ettei levahda selän taa ainakaan.
Sitten nopean koiran käännöksiin kovasta vauhdista. Yritin hölmönä vaan liikkeen stoppaamisella saada Pyry kääntymään. Tais mennä toisinaan vielä seuraavatkin esteet ja putkeen. Niin tuttua. Opettelin tekemään sitten sellasta "niiauskäännöstä". Koira lähes vierelle, niiaus ja samalla käännös. Kuin koskettaisin kädellä saman puolen nilkkaa. Laura vielä lisäsi, että koiran pitää nähdä mun poski, kunnes on vierellä.
Noissa oli niin paljon pohdittavaa/muistettavaa, että keskittyminen oli vähän niin ja näin. Voikun saisikin nyt jossain vähän itekseen kokeilla ja treenata. Tsoukkina aina "uhkasin" soittaa Michael Jacksonille, josko se heittäis yhden agilityhallin verran fyrkkaa. No nyt on paha soittaa Mikko Jaksoselle nurmen alle. Jäiköhän sille Räikköselle vielä rahaa?
No mutta tässähän ei vielä ollut kaikki "yötreeneistä". Mitä mitä? Pasi oli lenkillä ja Mia sai Lauran menemään Vipillä ja sitten suostui kokeilemaan vielä Pyryäkin. Nyt vaan oottelen Lauralta raporttia blogiin. Totesi, että onhan nuo pojat aika haastavia, ei ihan helppoja nakkeja. Kyllä on ilo katsoa osaavaa ohjausta. Yhtä vain jäin ihmettelemään. Pyry yleensä haukkuu minulle silloin, kun ei tiedä mitä tarkoitan. Ja nyt Pyry haukkui kentän toisesta päästä toiseen päähän yhtäjaksoisesti (hirveä mölyapina) aksatessaan kuitenkin hienosti. Ja varmasti oli selvät sävelet tällä kertaa minne mennään. En ymmärrä, oliko niin paljon asiaa.
Teille on annettu haaste:) Lue lisää walkaboutlaser.blogspot.fi
VastaaPoista