SAIJAN JOULULAHJA
Saija antoi BC-kasvateilleen treenipäivän joululahjaksi ja Rannikon Timon meitä kouluttamaan. Kiitos. Ahaa-elämyksiä taas tuli heti alkuunsa, eikä päästy sitten juuri alkua pidemmälle.
Pyry meni niinsanotusti läpi mun signaaleista huolimatta. Eli valssikohdassa vaan pisteli menemään eikä koonnu yhtään (saattoi olla myöhässä ja liian köykäset ohjaukset). No sitten kysyi, että annetaanko mennä läpi ja jatkan rataa vai yritetäänkö tehdä asialle jotain. No minä kilttinä tyttönä, vaikka rataa tekikin mieli mennä, päätin yrittää tuota jälkimmäistä. Luuli, ettei Pyry osaa ollenkaan koota.
Kokeiltiin ilman vauhtia yhdellä hypyllä, sanoin että tätähän teen harva se päivä omalla pihalla, oikee, vasen, takaa... näytin, ja hyvinhän tuo kokosi, kun minä olin pysähdyksissä. Hienoa, hyvä, olenkin jotain opettanut lähes oikein, tästä on hyvä jatkaa. Sitten kokeiltiin kahden hypyn väliä. Jes tosi hienosti. Mutta sitten kun siihen tulee mun vauhti ja hyppy onkin vaikka vähän sivulla, se leviää. En osaa ajoittaa sitä pysähdystä kauempaa (kun aina ei ehdi ihan riman viereen eikä tarviikaan) ja kaikkea oikein. Eli ensin mun pysähdys hyvissä ajoin niin Pyry kokoaa ja sitten vasta lupa hypätä.
Samaan hommaan liittyvää eli valssin suunta. Hartialinja 90 astetta rimaan nähden, askel kohti, hetken seis, jolloin koira kokoo, lupa hypätä ja samantien mun käännös kohti seuraavaa estettä. Eikä askeltakaan taaksepäin koiran hypyn suuntaan, ei edes pienenpientä pyöristystä (kuten ennenvanhaan tehtiin valssit). Sitä ei edes ite tajunnu, että teinkö vieläkin jotain sen tapaista. Huoh.
Harmitus silti iski, vaikka tuosta treenistä taisi olla paljonkin hyötyä, kun katseli muita, ja kaikki oli niin paljon taitavampia taas kerran, ja me valuttiin takas alkuun. Mutta saatiinpa joululahjaksi kenties jotain todella arvokasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti