PARIT TREENIT SAMAAN
ILTAAN
Pauliina laittoi
radan, jossa sai mennä vaan whiskyillä tai persjätöillä. Kiva rata. Oltaisiinpa
vielä Pyryn kanssa onnistuttu siinä. Mutta ei. Pyry tänään vaan kaahotti, eikä
ollut oikein kuulolla=kurissa. Eikä putkeen tarttenu ees sanoo, meni jo. Ei
hyvä. Mentiin sitten miljoonaa, aivot tuli perässä. Paras palkka kun on
kuitenkin esteet. Siinä kohtaa, kun mun pitäis puuttuu asiaan, meen ihan
mykäks. Tietty jos ei oo korvia, niin vois viedä pojan autoon jäähylle.
Luulin, et osataan
whiskyt paremminkin. En oo kyl tottunu tekee sitä noin esteen edessä ja rima
maassa häiritsi mua. No persjättöjä en tee oikeestaan ikinä. En tykkää siitä,
että Pyry on jossain selän takana, kun se sinkoilee välillä sinne muutenkin. Whiskeistä
oon taas tykänny ja uskokaa tai älkää, ollaan osattu tehdäkin niitä.
Ärsytys, kun jäi
vielä ihan kesken, kun piti lähtee Sporttikselle toisiin treeneihin. Jäi
masentunut fiilis, mikään kohta ei mennyt erityisen hyvin. Ainoa mikä meni
hyvin oli kepit ja persjättö niiden jälkeen ja siitä putkeen. Ja niin tuli taas
palautus maan pinnalle viime viikon treenin jälkeen. Ettei vaan jäis sellanen
luulo, et osattais jotain. Voi että, kun pääsis ton treenaamaan vielä.
Sporttiksella
edelleen huonolla fiiliksellä yritin sit kahlata Lauran helpon (!!!) radan
läpi. Eikä se nyt ihan huonosti menny, muttei hyvinkään. Kontakteilla meinaa
vaan lähtee herkästi mun liikkeeseen. Ei Hyvä. Saija yritti varmaan piristää,
kun kehui ylösmenoja. Hyvä jos osuivat kunnolla. Sellasella vauhdilla vois
helposti loikkii. Keinu oli kans kuulemma hieno.
Kepeille haki hyvin
radalla. Siitä sitten takaakierron jälkeen vähän sellanen puoliympyrä hyppyjä.
Siinä Pasi tuli sit neuvoo, eka sen takaakierron, jossa en ihan loppuun asti
ajatellut, mutta Pasilta tuli hyvä huomio esim. mihin suuntaan mun liike
lähtee. Ja sitten se hyppykaarre piti tehdä persjätöllä. Eiiiii, en osaa. Siinä
on niin tarkkaa se ajoitus ja pitää luottaa koiraan. Se vasta vaikeaa onkin.
Sain sen tehtyä, mutta aina oli joku "kalastelu"käsi tai jotain. Ehkä
noin kymmenennellä kerralla saatiin se onnistumaan. Vähän on mulla pitkät
piuhat. Sama pää kesät talvet.
Vaikka sitä
persjättökohtaa tahkottiin, niin olipa huomattavasti parempi fiilis, kun
saatiin se onnistumaan. Kiitti Pasi. Ja kiitos kaikille treeniseurasta
Sporttiksella. Yöreenit on ohi ny.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti