perjantai 3. toukokuuta 2013

2.5.2013


PARIT TREENIT SAMAAN ILTAAN

Pauliina laittoi radan, jossa sai mennä vaan whiskyillä tai persjätöillä. Kiva rata. Oltaisiinpa vielä Pyryn kanssa onnistuttu siinä. Mutta ei. Pyry tänään vaan kaahotti, eikä ollut oikein kuulolla=kurissa. Eikä putkeen tarttenu ees sanoo, meni jo. Ei hyvä. Mentiin sitten miljoonaa, aivot tuli perässä. Paras palkka kun on kuitenkin esteet. Siinä kohtaa, kun mun pitäis puuttuu asiaan, meen ihan mykäks. Tietty jos ei oo korvia, niin vois viedä pojan autoon jäähylle.

Luulin, et osataan whiskyt paremminkin. En oo kyl tottunu tekee sitä noin esteen edessä ja rima maassa häiritsi mua. No persjättöjä en tee oikeestaan ikinä. En tykkää siitä, että Pyry on jossain selän takana, kun se sinkoilee välillä sinne muutenkin. Whiskeistä oon taas tykänny ja uskokaa tai älkää, ollaan osattu tehdäkin niitä.

Ärsytys, kun jäi vielä ihan kesken, kun piti lähtee Sporttikselle toisiin treeneihin. Jäi masentunut fiilis, mikään kohta ei mennyt erityisen hyvin. Ainoa mikä meni hyvin oli kepit ja persjättö niiden jälkeen ja siitä putkeen. Ja niin tuli taas palautus maan pinnalle viime viikon treenin jälkeen. Ettei vaan jäis sellanen luulo, et osattais jotain. Voi että, kun pääsis ton treenaamaan vielä.

Sporttiksella edelleen huonolla fiiliksellä yritin sit kahlata Lauran helpon (!!!) radan läpi. Eikä se nyt ihan huonosti menny, muttei hyvinkään. Kontakteilla meinaa vaan lähtee herkästi mun liikkeeseen. Ei Hyvä. Saija yritti varmaan piristää, kun kehui ylösmenoja. Hyvä jos osuivat kunnolla. Sellasella vauhdilla vois helposti loikkii. Keinu oli kans kuulemma hieno.

Kepeille haki hyvin radalla. Siitä sitten takaakierron jälkeen vähän sellanen puoliympyrä hyppyjä. Siinä Pasi tuli sit neuvoo, eka sen takaakierron, jossa en ihan loppuun asti ajatellut, mutta Pasilta tuli hyvä huomio esim. mihin suuntaan mun liike lähtee. Ja sitten se hyppykaarre piti tehdä persjätöllä. Eiiiii, en osaa. Siinä on niin tarkkaa se ajoitus ja pitää luottaa koiraan. Se vasta vaikeaa onkin. Sain sen tehtyä, mutta aina oli joku "kalastelu"käsi tai jotain. Ehkä noin kymmenennellä kerralla saatiin se onnistumaan. Vähän on mulla pitkät piuhat. Sama pää kesät talvet.

Vaikka sitä persjättökohtaa tahkottiin, niin olipa huomattavasti parempi fiilis, kun saatiin se onnistumaan. Kiitti Pasi. Ja kiitos kaikille treeniseurasta Sporttiksella. Yöreenit on ohi ny.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti