ATT:LLA KAAHAILEMASSA
1.rata hirveä hylly
2.rata hyvä rata, mutta muurinpalikka putosi (taas). Päästiin kuitenkin pronssille.
3.rata jotain 15 virhepistettä, ois pitäny hyllyttää
Masennus.
Nyt vähän masentaa. Me kaahattiin tänään oikein urakalla Anders Virtasen radoilla. Eka rata suorastaan nolotti. Pyry meni kuin hullu, meni myös ohi ja vielä möykkäs päälle. Yleisöllä oli varmaan hauskaa. Nyt en edes muista mistä se hylly tuli, olisko ollut peräti 3 kieltoa eli ohimenoa. Ihan sama, hylly mikä hylly. Sen verran kovaa se menee, etten minä lopussa tiedä miten meni.
Tätä hyppisnollaa me ei oltais tarvittukaan. Hyppis oli niin passelisti ekana ratana, niin ajattelin ottaa sen, että saatais ylimääräset höyryt pois.
Toinen rata oli taas ihan siisti, kuulemma ihan hyvännäköistä menoa. Mutta meidän paras ystävä muurinpalikka ei halunnu pysyä siellä ylhäällä kavereidensa kanssa. Mä kyllä vähän pelkäsinkin sitä, kun muuri oli sellasessa kaarteessa. Eikä tää rata menny yhtään hitaammin, vaikka alla oli jo yks höyryrata. Nopein vitonen ja kolmas sija. Nollalla oltais voitettu. Jälkiviisaus paras viisaus. Mutta etenemä 4,61 m/s ja varmistelin vielä alastulot kunnolla kontakteilla.
Kolmas rata, eikä vauhti hiipunut yhtään. Tää oli sellanen juoksuagilityrata, jossa oli muutama 90 asteen käännös. Ekaan käännökseen mietin pitkään mitä teen. Ehdinkö tekee vastakäännöksen, vekkaanko, ja sitten keksin kauempaa käyttää vaan vasen-käskyä ja se pelitti hienosti. Seuraavaan 90 asteen käännökseen tulin takaaleikkauksella hypyn ja siitä putkeen, niin siinä saatiin rima alas. Ja mitä lie ne kaks muuta virhettä.
Hyvin tuo kasvattaja meidät tuntee, kun kerroin vain tulokset, niin osasi heti sanoa että Pyrylle kurinpalautuskuuri. Eli ei mitään ruoskaa, mutta kun sanon seis, se tarkoittaa myös seis. Ja siltä se vähän tänään tuntuikin kurittomalta menolta. Eli nyt paljon käteen ja palkkausta siitä.
Yksin on kyllä vähän orpona kisoissa, kun ei muita Hihalaisia eikä ketään muutakaan tuttua ollut kisaajissa. Mutta aina sieltä jonkun kanssa juttuun tulee. Tänään oli oikein mukava Bestseller-kelpien omistaja, joka jännitti myös koska kisasi ekaa kertaa. Lisäksi puhuin yhden vanhemman naisen kanssa lonkkien tekonivelistä. :)
TOKOSSA LUOKSETULO
Jaksettiin illalla vielä mennä tokoon, kun halusin näitä uusia juttuja tehdä.
Eka otettiin tietty paikkamakuu, ja mä otin ekaa kertaa niin etten kurkkinut piilosta, vaan Satu näytti mulle peukkua. Otettiin kyl vaan 2 minuuttia, mutta uskon että se minuutti lisää menee ihan yhtä hyvin. Elikkäs hyvin pysyi, oli kyllä mennyt jossain vaiheessa lonkalle (Satukaan ei ollut huomannut milloin). Mutta aika hienosti, kun Iitua käytiin vieressä palkkaamassa, kun ei meinannut pysyä ja toisella puolella sellanen pieni ruskea (joku outo rotu se oli en muista) elohopea, joka ei pysynyt yhtään paikallaan.
Pyryllä tuntui eilen olevan muutenkin hyvät hermot, kun se pieni ruskea päästettiin irti, niin eihän se omistajan luoksetullut vaan juoksi ihan hulluna ympäri kenttää ja jostain syystä se ihastui isoon mustavalkoseen ja otti oikein vauhtia, kun hyppäsi päin Pyryä. Monen kerran jälkeen Pyry toki sitten vihdoin pienesti murahti, että "nyt kakara, painu...".
Luoksetuloa treenattiin sitten kiertämällä siivekettä. No eihän siinä menny ku kaks kertaa, kun jo ennakoi stoppia. Sitten välillä läpijuoksuna vaan. Vielä käytin molempia sekä kättä että ääntä. Kumpikohan niistä sitten on tehokkaampi. Mutta pallolla aika hienosti pysähtyi. Tein sen jo pienellä viiveelläkin, että pallo ei ihan heti lentänyt.
Treenin jälkeen käytiin vielä sekottamassa Jaanan kämppä, kun Pyry oli kuin pieni lapsi innoissaan Lumen lelulaatikolla. Kävi sieltä yksitellen hakemassa aina lelun. Ja niitä oli paljon. Ja niitä oli sitten myös ympäri kämppää. Ja aika monessa oli ääni. Ja yhtäkin palloa vingutti vaikka kuinka kauan. Pyry katsoo silmiin ja vinguttaa. Ja me naurettiin kippurassa. Mun pätevä kaahaaja muksu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti