SONJALLA + VÄHÄN TOKOO
Sonjalla ihan mukavan oloinen rata. Ja sitten juutuin sellaseen kohtaan, ku putkesta kepeille. Pöh. Sitä on kyl sattunu tässä viimeaikoina ennenki. Pyry laukkaa ohi ja möykkää. Mielestäni olen yrittäny antaa tilaa ja ohjata oikeaan suuntaan, mutta ei sit vissiin. Eli pitäs antaa kunnolla tilaa ja mennä sit vasta itte peräs. Eli kepeille rauha. Osaa kuitenki mennä vaik mistä kulmasta, mut putkesta tulee ehkä niin ampumalla, et mikäs se olikaan...jarru!
Hyvin hakee putketkin vaikka mistä kulmasta. Takaakiertoja hypyillä pelkäsin ehkä eniten, kun kun...ja sitten mulla ei siinä kohtaa ollukaan mitään ongelmaa. Rimat rupes tippuu vasta ku Pyry rupes olee aika väsy. Sonja totes, et Pyry taitaa olla just sellanen, joka tekee niin täysillä koko ajan, että väsyy sen takia nopeemmin. Ja oltiinki menty jo parikyt minuuttii.
Yhes kohas hypyt about neliönä ja suht lyhyet välit, ni Pyryki meni yhen välin innarina. Ja taisipa ottaa seinästä vähän vauhtia, kun oli seuraava hyppy niin lähellä seinää (vähän samaa matskua ku putket). Moni koira ei oikein tahtonut mahtua niihin väleihin (tai siihen ekaan väliin). Mäkin otin taas ilmansuunnat käyttöön sen innarin jälkeen. No voipi olla, että jarruttaaki olis hiukka voinu.
Putken leijeröinti (piti mennä muuri siellä putken takana) meni hyvin ja muurinpalikatkin pysyi. Jes.
Kuulinpa juttuja, että Pyryä oli kehuttu jopa seuraavassa ryhmässä. Siis Pyryä. Olen kyllä aika otettu. Vaikka kyllähän mä sen tiedän, että Pyry on ihan super.
TOKOA JA LIIKKEESTÄ SEIS
Tunnin pari himassa ja treenaamaan kentälle tokoa. Paikkamakuu piilossa 2 minuuttia ihan hienosti, vaikka vieressä häiriötä.
Sitten aiheeseen liikkeestä pysähtymisiin. Olin ihan varma, että tää me osataan aika hyvin, ainakin maahanmeno. Ja seisomisessakin oltava tarkkana vaan äänensävyn kanssa. Niinpä niin. Nyt tuli ihan uus juttu meille. Pyry meni maihin, kun Taina sanoi "käsky". Ja sama uudestaan ja jos ei menny, ni ennakoi hidastelemalla. Voi elämä, mulla on BC, oppii helposti, ennakoi helposti. Sen jälkeen seurautinkin vaan ja Taina toisteli "käsky" "käsky" "käsky"...
Laitan Masan käskyttämään matalalla äänellä. Sitten on vielä kysymys kuinka saada seisominen yhtä varmaksi kuin maahanmeno. Pitäiskö mun muuttaa jotain. Hmm... Ja seuraaminen onkin sitten taas oma juttunsa. Mutta hyvä, että nuo ongelmat tuli esille treeneissä, tietää taas mitä treenata. Niin kai se menee, että kun yks juttu paranee, niin toinen juttu levähtää, ja mitään varmoja liikkeitähän ei ole olemassakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti